Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Kirjastoarkea

Syksystä tuttuja maanantaikappaletyöpäiviä on ollut edelleen riittämiin vuodenvaihteen jälkeen. Tai jalkeen. Kollegat korkeakoulukirjastoissa tajuavat. Aakkoset, ääkköset, varsinkin kirjastossa niillä niin on merkitystä, vaikka Amerikassa se vaikea onkin ymmärtää.

Lapset, eikun asiakkaat kummasti vaan nuortuvat (yhden toisen asteen hammasrautaisen tapauksen taisin puhua täysin pyörryksiin). Kirjastolainenhan kuvittelee olevansa ikinuori ja vastailee vain hiukka repeillen nuorten hurmureiden Hellurei ja hellät tunteet -sisääntulotervehdyksiin.

Taannoin kuuntelin epäluuloisena kun kollegat puhuivat selkäni takana ”ärsyttävän känkkänästä”. Solmussa olevista johdoista jotain selittelivät.

Uusissa opiskelijoissa on usein jokunen, jolla on muita enemmän kysyttävää. Kysyminenhän on täysin sallittua, jopa suotavaa, mutta siinä kirjastokorttia tehdessä ehdin useampaan otteeseen pyytämään, että odottaa vähän ja vastaa ensin minun esittämiini kysymyksiin. Sitten oli asiakkaan kyselytunnin vuoro.

Välillä tekee mieli täsmentää, että kirjastotäti ei ole äiti. Vaikka erikseen ei kaikille sanotakaan,

  • lainasi erääntyvät vaikka oletkin harjoittelussa
  • kirjoja ei kannata laittaa samaan kassiin kahvin/mehun/vesipullon/jogurtin/banaanin tai muiden eväiden kanssa
  • auton kattoa tai penkinalusta ei suositella kirjankuljetuksiin
  • muista pipo 😉

Päivittäin on hyvä pitää mielessä pari perusprinsiippiä:

  • älä usko asiakasta (tilanteet myös muuttuvat nopeasti; Finna on aina ajantasalla)
  • älä usko kollegaa (hänellä on saattanut olla sormet solmussa tai silmät ristissä, testaa vielä itse)

Että jaksaa, on muistettava syödä. Ruoka on ehdottoman tärkeä osa työhyvinvointia. Ravittu kirjastolainen on hyvätuulisempi kirjastolainen ja kollega.
Ja kahvitauot. #sydän Ne on parhautta.

Vähän varaslähtö (uuden edellä). 🍫❤️Ystävänpäivä on joka päivä. #suklaa

A post shared by Laurea-kirjasto (@laurea_library) on

Ruotsalaistaustaiset Storytel ja BookBeat tarjoavat ääni- ja e-kirjoja Spotify-palvelusta tutulla kuukausimaksuperiaatteella. Seitsemäntoista euron kuukausimaksulla saa lukea ja kuunnella niin paljon kirjallisuutta kuin sielu, silmät ja korvat sietävät. Laurea-kirjasto ei levännyt joulunakaan, vaan testasi palveluja piparinteon, puuronkeiton ja paluuliikenteen tiukoissa tilanteissa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti palvelujen suomenkieliset äänikirjat.

Äänikirjojen käyttöönoton ja hakuominaisuuksien testaus

Testaus suoritettiin iPadilla, jolle sovelluskaupasta ladattiin kummankin palvelun oma ilmainen sovellus. Vastaavat sovellukset löytyvät myös Android-laitteille.

Ennen sovelluksen lataamista on luotava tunnukset palveluihin. Kumpikin palvelu tarjoaa kahden viikon ilmaisen koekäyttöjakson, joskin maksukortin tiedot pitää liittää omiin tietoihin myös ilmaisjakson käyttöä varten, mikä aiheutti testaajassa pientä mutinaa. Jotta ilmaisjakso jäisi myös ilmaisjaksoksi, tilaus pitää myös muistaa katkaista ennen jakson loppumista.

Luettavaa etsitään erilaisten kirjakategorioiden kautta tai sanahaulla. Kirjakategoriat ovat vahvasti kaunokirjallisuuspainotteisia. Tietokirjallisuuden luokkia on tarjolla vain muutamia. Selailevaa hakua varten tarjotaan uutuus- ja suosituimmat-listauksia. Sanahaku kohdistuu molemmissa palveluissa kirjojen, kirjailijoiden ja ääneenlukijoiden nimiin. Aiheenmukaista sanahakua ei ole käytössä. Myöskään kustantajan mukaan ei ole mahdollisuutta hakea.

storytell

Storytelin suosituimmista äänikirjoista löytyy Haapasaloa ja Kama sutraa

Hakua voi rajata molemmissa palveluissa kielen (suomi, englanti, ruotsi) tai formaatin mukaan (äänikirjat / e-kirjat). Storytelissa rajaustoiminnot ovat hieman paremmin esillä kuin BookBeatissa. Hakutuloksia voi sortata kirjan nimen, kirjailijan nimen tai uusimmat ensin -periaatteella.

Kun sopiva kirja on löydetty, sitä voi kuunnella suoratoistona tai ladata laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Storytel rajaa ladattavien kirjojen yhtäaikaisen määrän viiteen, BookBeatissa ei rajoitusta ole käytössä.

Kirjojen kuunteleminen toimi testausjakson aikana molempien palveluiden kohdalla yskimättä. Kummassakin palvelussa kirjat ovat ihmisten lukemia. Nais- ja mieslukijoiden äänet miellyttivät testaajan korvaa tasapuolisesti.

Kuuntelemista tukevia apuvälineitä on muutama: perustoiminnot (kelaaminen eteen ja taaksepäin & pysäytys) sekä lukunopeuden säätö, uniajastin ja kirjanmerkin asettaminen.

Kuuntelukohdan kelaaminen tapahtuu liuttamalla merkkiä janalla tai painamalla eteen/taakse- näppäimiä. Palvelut näyttävät jäljellä olevan ja toistaiseksi käytetyn kuunteluajan. Sisällysluetteloita tai sivunumeroita ei ole tarjolla.

Kummassakin palvelussa on mahdollisuus valita nopeus, jolla kirjaa luetaan. Vaihtoehtoina olivat molemmissa palveluissa perusnopeuden lisäksi 1,25-, 1,5-, 1,75 ja 2-kertainen nopeus, sekä BookBeatissa lisäksi 0,5- ja 0,75-kertainen nopeus. Ominaisuus on hauska ja kenties joillekin käyttäjille myös hyödyllinen. Käytännössä testaaja kuunteli kirjoja normaalilla nopeudella ja pelleili ilokseen muilla nopeuksilla.

Kirjanmerkin asettaminen on mahdollista vain Storytelissa. Ominaisuuden puuttuminen BookBeatista on suurehko miinus, koska ilman sitä palaaminen johonkin haluttuun tekstinkohtaan on työlästä. Tämä korostuu sisällysluettelojen puuttuessa.

Yllättävin aputoiminnoista on uniajastin. Sen avulla kirjan lukemisen voi asettaa katkaistavaksi halutun ajan päähän. Uniajastimen avulla kohta, josta kuuntelua halutaan tajuttomuden jälkeen jatkaa, ei pääse lipsahtamaan liian hankalasti löydettäväksi. Storytel tarjoaa nopeille nukahtajille myös mahdollisuuden palata siihen hetkeen, jolloin ajastin laitettiin päälle.

Tarjonta

Mitä äänikirjanimekkeitä palveluista sitten löytyy? Nimekkeiden tarkastelu ei vaadi tilin luomista, joten omien suosikkien etsiminen onnistuu myös palveluiden verkkosivuilla: Storytel, BookBeat.

Storytelissa oli joulukuun 2016 lopulla testaajan laskujen mukaan tarjolla yhteensä 384 suomenkielistä äänikirjaa, joista valtaosa oli kaunokirjallisuutta. Kielten opiskeluun liittyvien teosten lisäksi muita äänitietokirjoja ei juurikaan ollut kuunneltavissa. E-kirjoina tietokirjallisuutta toki löytyi yli sadan nimekkeen verran. Kaunokirjallisuuden romaanit-kategoriassa oli arviolta 600 e-kirjanimekettä.

BookBeatissa fiktion ja tietokirjallisuuden suhde on samankaltainen. Suomenkielinen tietokirjallisuus puuttuu kielikursseja lukuun ottamatta äänikirjojen puolelta käytännössä kokonaan. Suomenkielistä kaunokirjallisuutta löytyi äänikirjoina arviolta parinsadan nimekkeen verran (luku on testaajan arvio). E-kirjoina suomenkielistä tietokirjallisuutta oli pari-kolmesataa nimekettä. Kaunokirjallisuuden romaanit-kategoriasta löytyi arviolta 500 e-kirjanimekettä.

bookbeat

BookBeat Top-äänikirjoista löytyy Anneli Auerta ja Calender girliä

BookBeat on osa Bonnierin mediataloa, johon kuuluvat myös kotimaiset kustantajat Tammi sekä WSOY. Testaaja ei pystynyt vedenpitävästi havainnoimaan, puuttuvatko kaikki WSOYn ja Tammen kirja Storytelista, mutta nopeasti katsottuna Tammen kirjailijoista esim. Leena Lehtolaisen tuotanto on laajasti mukana BookBeatissa, mutta ei Storytelissa lainkaan. Myös WSOY:n julkaisema Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-kuunnelmasarja löytyy BookBeatista, mutta ei Storytelista. Samoin on laita Finlandia-voittaneen Hannu Valtosen ’He eivät tiedä mitä he tekevät’ -romaanin (WSOY) kohdalla.

Toisaalta Otavan talliin kuuluvan Miika Nousiaisen tuotanto löytyy Storytelista, mutta ei BookBeatista.

Loppufiilikset

Storytel ja BookBeat ovat monessa kohdin hyvinkin samankaltaisia palveluita, joten suurta ero niiden välille on turha yrittää luoda. Testaaja ei kuitenkaan malta olla kehumatta Storytelin hieman viimeistellympää ja lievästi käyttömukavampaa palvelua. Suomenkielisen aineiston määrän osalta vaaka ei kääntynyt selvästi kumpaankaan suuntaan. Karhukirjeet ja Hannu Valtonen löytyivät BookBeatista, Miika Nousiainen Storytelista, joten sisällön puolestakaan on paha mennä preferoimaan toista toisen edelle.

Tiedonjanoisen ammattikorkeakouluopiskelijan näkökulmasta kummallakaan palvelulla ei tee mitään, jos toiveena on saada opinnot suoritettua äänikirjoja kuuntelemalla. E-kirjojen puolelta opintoja tukevia teoksia on kuitenkin mahdollista löytää ja toivoahan aina voi, että määrät lähtevät jatkossa kasvuun.

Lopullisena kommenttina testaaja kiittelee palvelujen konseptia ja hinnoittelumallia, joka tuo mukavan lisävaihtoehdon kirjojen ystäville. Toivoa sopii, että malli viehättäisi myös kotimaisia kustantajiamme ja tietokirjallisuuttakin saataisiin enemmän myös tätä kautta lukijoiden saataville.

Ohi on. Odotus.

Se tuli sittenkin. Joulu.

Päivä päivältä, luukku luukulta.

Odotetun varmasti, silti hiukka hiipimällä yllätti.

Nyt se on, joulun aika,

aika olla ja nauttia, kukin tavallaan.

 

Ja uuteen vuoteen kassit pullollaan!

 

aattopingyt

Pienille ja pingviineille kirjastokassi käy muuten esiliinasta, isommille ruokalapusta. 😉

Luukku 23

Aatonaattona joulu on enää yhden yön päässä, mutta monesti kiire ja stressi kovimmillaan. Viime hetken valmistelut painavat päälle ja ruuhkat stressaavat. Tänään annan itselleni lahjaksi mielenrauhaa ja toivon sitä myös muille.

Niille, jotka ehtivät tarttua kirjaan: Anthony De Mello: Havahtuminen

joulurauhaa

 

Kimmo Hannosen (vararehtori) tervehdys:

Voimia uudelle vuodelle! Sopii annettavaksi ja toivottavaksi.

salikassi

 

Uusi painos Sosiaalityön käsikirjasta on viimein ilmestynyt.

Teosta on odotettu pitkään. Kuka ilmestyi luovuttamaan kiltisti odottaneille lehtoreille henkilökuntakappaleet? Kukas muukaan kuin joulupukki!

joulupukki

 

Luukku 20

Pienemmät perheenjäsenet toivovat leluja niin paljon kuin kassiin mahtuu. Ja sinnehän mahtuu vaikka kokonainen traktori.

lelukassi

Isommat saavat muistella menneitä: Eläköön leikki! : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.

%d bloggers like this: