Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘käyttäjälähtöisyys’

WP_20140828_Pingy

Tapahtui tällä viikolla. Demoefekti iski aloittaville opiskelijoille pidetyssä kirjastoinfossa.

Informaatikot Reetta ja Harri (nimet on muutettu) kävivät oheisen sähköpostikeskustelun.

Reetta: Hei Harri, otanko yhteyttä IT:hen vai osaatko ratkaista Ellibs-kirjojen ongelman. Eivät aukea lainkaan vaan tulee virheilmoitus: “EZproxy Server Error, please tell your server administrator to check messages.txt for a MaxVirtualHosts error”.  Kokeilujeni mukaan näyttäisi koskevan kaikkia Ellibs-kirjoja.

Harri: Moi, ilmoitettu proxya ylläpitävälle taholle. Toivotaan pikaista korjausta.

Harri, myöhemmin samana päivänä: Moi, nyt on proxyn määritteitä viilattu. Näemmä pääsee taas Ellibs-kirjoihin. Ilmoittele jos vielä takkuaa.

Reetta: Hyvä homma. Toimimattomuuden huomasin tietysti kirjastoinfoa pitäessäni, kun reteesti päätin näyttää Ellibsia ilman että olin testannut työpöydän ääressä etukäteen.

Harri: Näin se homma etenee. Montako kertaa on vastaava käynyt painettua kirjaa demotessa? Sivut ovat jumiutuneet kiinni toisiinsa, kirja katoaa kun siihen koskettaa jne. Ee on eetä.

******

Uskomme – tai ainakin toivomme – että tuleville sukupolville e-aineistot ovat täysin ongelmattomia käyttää ja että käyttöliittymätkin toimivat hienosti. Uuden omaksuminen on aina pikkuisen työlästä.

 

Introducing the book

Read Full Post »

Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Stadiin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-piplut fiksaa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!

Näin kuului kutsu 13. Amk-kirjastopäiville Helsinkiin, ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan tiloihin Arabianrannassa. Laurea-kirjaston informaatikkona otin kutsun vastaan. Seuraavassa ajatuksia, joita tapahtuma minussa herätti.

Ideoita läksin hakemaan hiukan etukäteen tiistaina 10.6. järjestetystä viestintäpajasta. Viestintäpajassa tutustuttiin tiedon visualisoinnin historiaan, teoriaan ja nykykäytäntöön, luolamaalauksista tilastotaulukoiden kautta nykyaikaiseen interaktiiviseen 3D-grafiikkaan. Erityisesti mieleeni jäivät, jo aikanaan Göteborgin Iflassa esiintyneen Hans Roslingin hienot graafiset kuvaukset maailman terveydestä ja hyvinvoinnista, katso sinäkin video.

Miten saada kirjastojen keräämä tilastotieto mielenkiintoiseen ja informatiiviseen muotoon? Tätä ratkottiin käytännössä visualisointiohjelma Piktochartin avulla. Piktochart herätti kiinnostusta grafiikan luomiseen. Ohjelmasta löytyy ilmaisversio. Soveltuu varmasti myös kirjastokäyttöön.

InstagramCapture_2abad8f1-6b30-43e5-b035-81ddd3c2381c

Lisää aiheesta:

Informaatiomuotoilu-blogi

Hans Roslingin verkkosivut 

 


 

Kuva

Keskiviikkoaamuna alkoivat varsinaiset amk-kirjastopäivät. Arcadan tiloihin saapui noin 170 amk-kirjastolaista ympäri Suomen. Kuuntelimme esityksiä, keskustelimme, tutustuimme näyttelyyn.

SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikaisen esitys oli kirjastolaisten kannalta kannustava. Asikainen vakuutti opiskelijajärjestön toimivan vahvasti amk-kirjastojen tukena. Riskinä on, että ulkopuolisen silmissä kirjastot saatetaan nähdä tukipaveluna ja helppona säästökohteena. Asikainen peräänkuulutti kirjastolaisilta rohkeutta nousta esiin osaamisensa ja arvokkaan palvelunsa puolestapuhujina. Kirjastoilta odotetaan uusia avauksia muuttuvassa tietoympäristössä. Kirjastoihin luotetaan, kirjastojen odotetaan tarjoavan laadukkaita vastauksia ajan tuomiin haasteisiin. Asikainen näki kirjastolla tärkeän tehtävän mm. oppimaan oppimisen ja innostamisen lähteenä. Kirjastoilla on Asikaisen mukaan myös tärkeä rooli ulkomaalaisten sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön.

Asikaisen lainaukset nostattivat mielialaa ja herättivät ajatuksia:

University is a group of buildings gathered around a library, – Shelby Foote

What a school thinks about its library is a measure of what it feels about education, – Harold Howe

The only thing that you absolutely have to know, is the location of the library. – Albert Einstein

Johannes Hirvonsalo suunnittelutoimisto Kuudennesta kerroksesta kertoi palvelumuotoiluprojektista Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelun taustalla. Mieleenpainuva oli Hirvonsalon toteamus siitä, että palvelun tarjoajan oletukset ja asiakkaan tarpeet harvoin kohtaavat. Esimerkiksi kirjastopalvelut saavat usein hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Asiakaskyselyissä mitataan asiakkaan kokemusta olemassa olevasta palvelusta. Käyttäjien tyytyväisyys ja perinteinen laatuajattelu eivät kerro mitään tulevaisuudesta. Käyttäjiltä pitäisikin kysyä:

  • Mikä on heidän suhteensa oppimiseen ja työntekoon?
  • Voiko heitä auttaa saavuttamaan tavoitteensa näissä aiheissa? Miten?
  • Mitä arvoa oppimiskeskuksen pitäisi tuottaa asiakkailleen, pysyäkseen mukana kilpailussa asiakkaiden ajasta?

Osalla asiakasryhmistä havaittiin tarve hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja yksityisyyteen. Oppimiskeskukseen onkin tulossa hiljainen tila joogamattoineen. Hieno idea. Yleensäkin Hirvonsalon esityksestä kävi ilmi erityyppisten ryhmätyötilojen tarve oppimiskeskuksessa. Tätä kannattaa miettiä myös omassa kirjastossa. Jo pienillä tilamuutoksilla voi saada aikaan toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä futuristi Elina Hiltusen mieleenpainuva esitys tulevaisuuden tutkimisesta. Kuinka löytää ja tunnistaa heikkoja signaaleita, joiden avulla saataisiin ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kirjastoja kannattaisi kehittää? Tässä riittää pohdittavaa.

Virallisen päiväohjelman päätyttyä kulkeuduttiin kukin tahoillemme. Itse jouduin jättämään Kiasman iltaosuuden väliin. Harmi, koska kyllä hyvä viini, seura ja nykytaide aina virkistävät. Kollega Laureasta palkittiin KVAK-palkinnolla. Onnea Minna!!!

Kuva


 

Torstaiaamu alkoi virkeänä aamukahvin merkeissä Arabianrannassa. Päivä oli sään puolesta sateinen ja kolea, mutta tunnelma, seura ja järjestetty ohjelma veivät ajatukset toisaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset kertoi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala.

Työnilon teemaan tsemppasi Ilon akatemian Leena Markkanen.
ruutu

Työniloa muistiinpanoista

Kuultiin myös kuulumiset kolmesta suuren muutoksen läpikäyneestä amk-kirjastosta Lapista, Tampereelta ja Kymeestä/Mikkelistä (XAMK). Lapin yliopiston kirjaston ja Lapin amk:n kirjaston yhdistäminen Lapin korkeakoulukirjastoksi on varmasti ollut vaativa prosessi. Tamkin kirjasto tiivistetään kymmenestä toimipisteestä kolmeen. Kyamkin ja Mamkin yhdistyessä Xamkiksi, myös kirjastopalvelut yhdistettiin yhdessä oppimisteknologiapalveluiden kanssa.

Muutos koskettaa ehkä jollakin tavalla meitä kaikkia amk-sektorilla työskenteleviä. Positiivistakin muutoksessa on nähty. Yhteistyö on lisääntynyt muiden toimijoiden (esim. opintotoimisto, oppimisteknologiapalvelut) kanssa. Uusilta yhteistyökumppaneilta on opittu uutta. Asiakkaan kannalta palvelu paranee huomattavasti, jos hän pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, esimerkiksi kirjastosta. Ammattitaito on kehittynyt muutosprosessissa.

Muutos ja luopuminen ovat raskaita aiheita, uuteen vaiheeseen siirtyminen usein silti välttämätöntä ja helpottavaa. Vakavampien aiheiden jälkeen koitti humoristinen kohokohta. Ilari Johanssonin stand up  -esitys sai ainakin allekirjoittaneen naurulliseen tikahtumispisteeseen.

Amk-kirjastopäivät olivat ainakin minun näkökulmastani onnistuneet, hyvin järjestetyt, iloa ja inspiraatiota herättävät. Kiitokset järjestäjille.

 

Kuva

 Keidas. Ann Sundholm (1961 – )

 

Lisää aiheesta:

Amk-kirjastopäivät 2014

Kreodi – Amkit-konsortion verkkolehti

 

Aino H.

 

 

 

 

Read Full Post »

Olipa kerran, monta Laurean organisaatiouudistusta sitten, Helsingissä Kampin aukiolla upea valokuvanäyttely. Näyttelyssä oli esillä maailmankuulun valokuvaaja-luonnonsuojelija Yann Arthus-Bertrandin valokuvia sarjasta Earth from above. Valokuvista tehtyjä julisteita sai ostaa ja kirjastoihminen päätti, että noillahan me somistetaan meidän kirjasto.

Kuluipa sitten pitkä, pitkä aika, vähän kuin Prinsessa Ruususessa, ja julisteet uinuivat kirjaston varastohuoneessa. Työkaverit vihjailivat asiasta (”Tahtoo julisteet seinille”), mutta homma vain lykkäytyi, aina tuli jotain tärkeämpää tilalle. Lisäksi kirjastoihminen epäili, laiska kun oli, että julisteiden seinälle saaminen saattaa olla työlästä.

Ajatus tilojen kehittämisen tarpeesta hiersi mielenpohjalla. Olihan yksi kirjastomme virallisista tavoitteista tehdä tiloista viihtyisät: Kirja, kirjahyllyt ja sohva – tieto lähelläsi mukavasti. Hanketta viriteltiin huhtikuussa 2012 asiakkaille suunnatulla kyselyllä, jossa saimmekin hauskoja ja villejä kehittämisehdotuksia.

Kesälomille lähtiessä pyörimme kirjaston tiloissa etsimässä sopivaa paikkaa ja saimme vihdoin ratkaisuja tehtyä. Yläkerran parvella iskimme päätöksen kuokan maahan kuin Koskelan Jussi: Ja tosta se alkaa. Tohon tulee sohva. Sohvan hankinta oli kivuton ja nopea prosessi, kiitos talosta löytyneiden erinomaisten asiantuntijoiden ja apuvoimien. Kirjastoon saatu hirmuinen pahvilaatikkoröykkiö muuttui isoksi, pehmeäksi kulmasohvaksi.

Julisteiden kanssa edettiin edelleen pitkällä kaavalla. Kirjastoihminen tietää nyt esimerkiksi sisänosturin tuntitaksat. Kollega olisi halunnut ojentaa nosturissa keikkuvalle kehystäjä-ripustajalle myös pölyhuiskan, jotta kattolamputkin olisivat tulleet putsatuiksi samalla vaivalla.

Lopulta tuli valmista ja sitä piti tietysti juhlia. Järjestimme sohvan kunniaksi viralliset avajaisistujaiset. Mukaan oli kutsuttu kaikki talossa tuolloin olevat. Runsaslukuinen vierasjoukko pääsi Laurea-nauhan leikkaamisen jälkeen kilistämään muovimukeja ja nauttimaan suklaata. Palaute oli positiivista ja uusiakin ideoita syntyi. Espanjalaiset harjoittelijamme kysyivät heti mahdollisuutta varata sohva joka päivä siestan aikaan.

Kirjastoihmisen käsitys sisustuksesta on ollut se, että muutossa huonekalut ja tavarat kannetaan sisään ja niille etsitään paikka. Sen jälkeen kaiken annetaan olla aivan rauhassa paikoillaan seuraavaan muuttoon asti. Vaan nyt on sisustuskärpänen päässyt puremaan ja homma lähtenyt lapasesta. Kirjastoihmisen on nähty edelleen hiippailevan markettien ja kauppojen tyynyosastoilla, josta löytyy aina vain hienompia varatyynyjä soffalle. Seuraavaksi tarvitaankin toinen sohva.

Riitta I.

Read Full Post »

Laurea ja Aalto-yliopisto järjestivät
European Networks of Living Labs
Summer School III -seminaarin elokuussa 20.-24.8. Leppävaarassa. Osallistujia oli noin sata ja ohjelma korkealaatuista – yhtenä esiintyjistä oli mm. tietämyksenhallinnan tutkija Ikujirō Nonaka. Leppävaaran kirjastot järjestivät yhdessä workshopin kesäkoulun osallistujille 22.8. klo 16 – 18.  ‎

Laurea, Metropolia ja Sello yhteistyössä

Workshopin järjestäjät sekä Summer Schoolin koordinaattori Conrad Lyaruu.

Leppävaaran kirjastot rakensivat yhdessä workshopin ohjelman niin, että kukin kirjasto järjesti omissa puitteissaan toimintaa. Lähtökohtana oli tarjota osallistujille mielenkiintoinen case, jota kehitetään yhdessä ja laaja näkökulma suomalaisen kirjastosektorin kehitykseen.

Kirjaston näkökulmasta tavoitteena oli:

  • kerätä ideoita kirjastojen kehittämiseen
  • kehittää uusia tapoja kirjastoyhteistyöhön
  • oppia Living Lab -verkoston tutkijoiden kanssa uusia tapoja käyttäjien osallistamiseen ja Living Lab -toiminnan aloittamista kirjastossa.

Worksopin toteutus ja tulokset

Workshopissa osallistujat jaettiin kolmeen osaan ja kukin kirjasto järjesti omissa tiloissaan workshopin.

Metropoliassa tehtävänä oli kehittää kirjaston takaosan tyhjään ja osin korkeaan tilaan uutta toimintaa. Workshop toteutui pyöreän pöydän keskusteluna, jossa osallistujilta saatiin hyviä ideoita asiakkaiden osallistamisesta tilan kehittämiseen. Saatujen ideoiden pohjalta kirjasto on aloittanut jo käyttäjien kanssa työskentelyn.

Sellossa osallistujat keräsivät kävijöiltä ideoita kirjaston kehittämiseen ja esittivät ne estradilla kirjaston aulassa.  Esitykset videoitiin ja osa ideoista ollaan toteuttamassa kirjaston toimintaan.

Leppävaaran Workshopissa esiteltiin Kokeilupistettä ja sen soveltamista kampusympäristöön.

Laureassa kirjasto oli rakentanut yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston Kokeilupisteen kanssa näyttelyn kirjastotilaan. ‎Testattavana oli PK-yritysten innovaatioita, esim lääkekello, sähköpyörä, uistimen solmuntekijä, vanhusten muistelupalvelu, ‎duunitori, kitaransoiton opiskelun vuorovaikutteinen ohjelma jne.

Näyttelyn pohjana on idea kirjaston hyödyntämisestä innovaatioiden testaamis- ja levittämisalustana. Osallistujat testasivat vimpaimia ja antoivat ideoita Living Lab -toiminnan kehittämiseen kampusympäristössä. Näistä ideoista lähdetään eteenpäin kehittämään toimintaa.

Mitä jäi käteen? Sopiiko kirjasto Living Lab -alustaksi?

Kokeilupisteen näyttely Laurean tiloissa

Laureassa on tänä keväänä selvitelty opiskelijoiden tekemiä innovaatiota, josko niistä voitaisiin  rakentaa vaihtuva näyttely kirjastoon. Tuotteistamisen siinä vaiheessa olevia innovaatioita ei Laureasta ole kovin monia löytynyt niin, että helposti olisimme saaneet materiaalia näyttelyä varten omasta talosta. Toinen haaste on aidon Living Lab -toiminnan käynnistäminen niin, että käyttäjät oikeasti ovat vaikuttamassa tuotekehitykseen muutenkin kuin pinnallisesti.  Mietimme idean soveltuvuutta kampukselle edelleen.

Leppävaaran kirjastoyhteistyö

Yhteistyötä viritellään.

Jatkossa tarkoitus on tiivistää kirjastojen yhteistyötä ainakin seuraavilla tavoilla:

  • Työnkierto eli opitaan naapurin käytänteistä
  • Yhteinen markkinointikampanja eli aineistot alueen käyttöön
  • Yhteiset projektit, tämä alkanut jo Sellon kirjaston ja venäjän opettajan välillä
  • Mahdollinen yhteinen hanke kolmen kirjaston kesken.

* Tunnelma niin osallistujien kuin järjestäjien puolella oli innostunutta ja vapautunutta. Järjestäjinä Metropoliasta Kaisu Sallasmaa ja Päivi Kumar, Laureasta Hanna Lahtinen, Hannu Jokiranta ja Minna Marjamaa sekä Sellosta Sebastian Slotte ja Erja Tuhkanen. Mukaan yhteistyöhön ovat Leppävaaran kirjastolaisista tervetulleita muutkin! *

Read Full Post »

Saanko häiritä? Kirjastot puhuvat asiakas- ja käyttäjälähtöisyydestä, mutta silti edelleen paras saavutus alalla on päästä takahuoneeseen töihin.
Miksi markkinoida kauniilla kuvilla, jos asiakaspalvelukäytänteet puhuvat toista kieltä? Miten saada asiakasosallistaminen oikeasti toimimaan?

Powerpoint, fläppitaulu ja post it -laput pannassa

Näihin kysymyksiin lähti parinkymmenen hengen porukka etsimään vastauksia – ei luennoitsijoilta tai konsulteilta – vaan toisilta samojen kysymysten kanssa työkseen painiskelevilta ihmisiltä.

Poliittinen agenda oli nostaa asiakaspalvelun arvostusta sekä samalla havahduttaa näkemään asiakaslähtöisyys kirjaston Akilleen kantapäänä: Kirjaston tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyödyllisenä yhteisö kokee kirjastonsa ja on valmis panostamaan kirjastoon niin taloudellisesti kuin sopimusoikeudellisestikin.

Osallistujia oli kaikilta kirjastosektoreilta läpi maan (kaupunginkirjastoista, amkeista, yliopistolta sekä Suomen Pankista) alaisista esimiehiin ja suunnittelijoihin. Aamun mystery shopping- ja havainnontisessioiden jälkeen kiivettiin Ounasvaaralle ja siellä tunnelma vapautui: Keskustelu nuotiopaikalla oli innostunutta ja päästiin oppimaan toisten kokemuksista. 

Mikä oli päivän anti? Tuleeko eräpäivälle jatkoa? Lue lisää Voimasanoja.fi -blogista!


*
Nuorkirjastolaiset järjestivät 25.5. epäseminaarin Rovaniemellä, Ounasvaaralla. Epäseminaari-termiä käytettiin ensimmäistä kertaa 90-luvun lopulla ja termillä tarkoitetaan tavallisesta kaavasta poikkeavaa seminaaria, jossa hyödynnetään käyttäjien osallistamista. Ideana on, että usein osallistujien osaamisen summa ylittää esiintyjinä olevien osaamisen summan, ja kun yhdistetään sekä järjestäjien että osallistujien osaaminen voidaan rakentaa laajempaa synteesiä.

Read Full Post »

The international week of autumn 2011 was held last week in Laurea Kerava. This year the theme was How to serve future customers.  The week was lively, full of events, fun and informative. The presentations were also actively commented on, as can be read in the event’s blog Laurea Kerava International Week2011.

Of course we wanted to participate; the theme of serving future customers is a hot topic for the library too.  We decided to set up a stand and find out what our customers wanted in an international space in the library premises. We have a vision of a space for all, but especially benefitting students planning to go on exchange, students here on exchange and our international degree students.

However, our visions of the space don’t necessarily coincide with those of our customers. Therefore we had an excellent opportunity during the international week to directly ask for ideas, have short discussions resulting in ideas for our dubious fellow. The ideas ranged from concrete things like a couch and coffee to means of interaction like theme evenings and a skype kiosk.

The next phase in the planning process is to use the ideas as a basis for brainstorming and visualization with various focus groups including staff. We are learning to co-create with our users and believe without a doubt that the result of the process is an international space benefitting all.

Unfortunately the space lacks a name at the moment; fortunately we got many imaginative suggestions during the week. And soon the best ones will be on view at the library, and everyone can vote for their favorite so that the most catching one is chosen.

Students have travelled all around the world as you can see on the map and they have a lot experiences to share.

Kaisa and Anna from Kerava Library

Read Full Post »

Asiakastyytyväisyyskyselyä ei enää koeta riittävänä välineenä asiakastiedon keräämiseen. Asiakaslähtöisyys, käyttäjälähtöisyys ja -keskeisyys, service design, Living Labs – Sanoja strategiassa ja tavoitteissa, mutta onko Suomen kirjastoissa oikeasti jo saatu aikaan käyttäjää osallistavaa kehittämistyötä ja jos on, minkälaisin menetelmin? Käyttäjäkeskeistä kehittämistä tukevan Oppiva Kirjasto / Learning Libraries -verkoston toiminta käynnistettiin keväällä 2011 ja tänään 8.11. järjestettiin ensimmäinen workshop Laurean tiloissa Tikkurilassa.

Workshopin aihe sekä puhujat kiinnostivat monia, sillä seminaaripäivän paikat täyttyivät nopeasti ja ilmoittautuneita jouduttiin ottamaan varasijoille. Aamupäivällä oli lyhyt käsitteistön esittely sekä muutama kehittämisesimerkki, iltapäivällä oli varsinainen workshop-osuus.

Alussa Päivi Ylitalo-Kallio täsmensi käsiteviidakkoa. Hän toi esiin keskeisen ajatuksen siitä, että kirjaston perinteinen malli on ollut kokoelmakeskeinen (l. tietosiilo jota henkilökunta tarjoaa asiakkaille käyttöön), käyttäjäkeskeisen kehittämisen ajatus on yhdessä työskentely asiakkaan kanssa.

Avainklubin crowdsourcing -alusta ja suomalaiset yritykset

Joni Nikula kertoi Suomalaisen työn liiton perustamasta Avainklubi-nimisestä yhteisöllisestä verkkopalvelusta, joka osallistaa käyttäjiä ideoimaan ja jatkokehittämään tuotteita ja palveluita yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Käyttäjät kirjautuvat palveluun ja jakavat ideoitaan toisten kehittäjien ja yritysten kanssa. Palvelu perustuu ajatukseen crowdsourcingista eli yhteisöosallistamisesta tai talkoistamisesta, jossa hyödynnetään suurten ihmisjoukkojen kollektiivista älykkyyttä kehittämistyöhön ja jonka on Nikulan mukaan havaittu usein tuottavan enemmän liikevaihtoa kuin perinteisen yrityksen oman kehittämistyön ilman käyttäjiä. Tällä hetkellä klubilaisia on 4600 ja ideoita palveluun on kirjattu yli 600.

Urban Office ja huomisen arki

Roberto Corsini kertoi Helsingin kaupunginkirjaston tavasta tehdä käyttäjälähtöistä kehittämistä kahden kehittämiskohteen näkökulmasta. Urban Office on ilmainen kirjaston tarjoama kaupunkitoimisto Lasipalatsissa Rautatieasemaa vastapäätä tavallisen työntekijän tai pk-yrittäjän tarpeisiin. Idea ilmaisesta toimistosta syntyi vastauksena kirjaston tiloissa Lasipalatsissa käyneiden asiakkaiden tarpeisiin.

Urban Officen käyttäjälähtöiset menetelmät olivat

  • käyttäjien tarkkailu / havainnointi
  • keskustelu asiakkaan kanssa
  • ei varsinaisia tutkimusmenetelmiä

Huomisen arki -toiminta on Helsingin kaupungin kirjaston sekä Pääkaupunkiseudun innovaatioyhteisöjen yhteinen aloite. Kirjastoihin tuodaan testattavaksi ja jatkokehitettäväksi käyttäjille innovaatioita tarkoituksena edistää innovaatioiden liikkeellelähtöä ja läpilyömistä.

Katseenseurantatutkimus kirjastossa

Satu Hyökki ja Kaisa Puttonen kertoivat katseenseuranta-tutkimuspilotista Laurean Keravan kirjastossa. Pilotissa testattiin katseenseurannalla kerättävän ja visuaalisen datan, tarkemmin sanottuna katsevideon (gaze replay) hyödyntämistä käyttäjätutkija dialogissa yhdistämällä eri menetelmiä. Katsevideossa yhdistyy kaksi videota, silmänliikkeitä kuvaava video sekä käyttäjän näkemää ympäristöä kuvaava video. Käytännössä tämä tarkoittaa videota, jossa käyttäjän katseen kulkua kuvaava kursori  liikkuu näkymässä, jonka käyttäjä on kulloisessakin tilanteessa nähnyt.

Satu Hyökki näytti videon, jossa koehenkilö etsii Markkinointi&Mainonta-lehteä kirjastossa. Monelle läsnäolevalle video varmasti avasi silmät siihen, kuinka eri tavalla käyttäjä näkee kirjaston palvelut ja tilan ja käyttäjälähtöiselle kehittämiselle on tarvetta.

Learning Cafe

Iltapäivällä järjestimme Learning Cafen, jossa osallistujat pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa.  Itse vedin menetelmät-pöytää ja itseäni yllätti, kuinka paljon ideoita ja kokemuksia kirjastoilla jo oli. Keräsimme paperille käytettyjä tai tarkoitukseen ajateltuja menetelmiä: haastattelut, tarkkailu, monitoring (tietyn tilanteen käyttäjien toimintojen ja sijainnin kirjastotilassa kirjaaminen), asiakaspolun kirjaaminen (mistä käyttäjä saapunut, miten hakee, miten käyttää tietoa), six thinking hats (käyttäjien kanssa esim. käyttösääntöjen miettiminen eri näkökulmista), arkipäivän kommenttien kirjaaminen, kumppanuusryhmät, workshoping  ja järjestelmästä tulevan datan kirjaaminen.

Quick and dirty -menetelmien käyttö voisi olla hyvä tapa aloittaa käyttäjäkeskeinen kehittämistyö, sillä suurisuuntaisen hankkeen aloittaminen voi siirtää kehittämisen hamaan tulevaisuuteen.

Oppiva kirjasto -verkostosta on tarkoitus luoda löyhä verkko, joka jakaa kokemuksia ja menetelmiä sekä edistää kirjastoissa tapahtuvaa käyttäjäkeskeistä toimintaa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Löydät meidät facebookista tai wikistä.

Kirjastoverkko: Leena Elenius kertoo Käyttäjät kehittämään! Oppiva kirjasto -verkoston ensimmäisestä työpajasta

Verkko haltuun: Käyttäjät kehiittämään! Osalliistava suunnittelu kirjastossa.

European Network of Living Labs -sivulla uutinen tapahtumasta:  Learning Libraries in Finland

Read Full Post »

%d bloggers like this: