Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘IFLA’

Kirjasto- ja tietopalveluiden maailmanlaajuisen kattojärjestön IFLAn trendiraportti julkistetiin Signaporen vuosikonferenssissa 2013. Tiivistetyt pääkohdat löytyvät konferenssista kertovasta blogista.

logo-ifla-trendsVuosi sitten, 7.2.2014, järjestettiin IFLAn presidentin Sinikka Sipilän ensimmäinen trendiaiheinen keskustelutilaisuus raportin pohjalta. Tilaisuudessa suomennos  luovutettiin eduskunnan sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajille. Päivän ohjelmassa todettiin:

”IFLA on käynnistänyt maailmanlaajuisen keskusteluprosessin, jolla pyritään luotaamaan kehittyvää informaatioympäristöä ja kirjastojen tehtävää ja vastuita uudessa digitaalisessa informaatioympäristössä.”

Kuluvan vuoden aikana trendiraportti on otettu työvälineeksi kirjastoissa ympäri maailman. Useiden maiden kokemuksia kuultiin 9.2. Sipilän toisessa trendien keskustelutilaisuudessa   ’Ahead of the Curve, recognizing and reacting to growing trends’. Yleisesti todettiin, että trendiraportti on ollut tervetullut työkalu kirjastoille.

Pääsihteeri Jennefer Nicholson muistutti Key Note –puheenvuorossaan, että trendiraportti on tuotettu yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja materiaalia löytyy hyödynnettäväksi ruohonjuuritasolla IFLAn verkkosivuilta.

trend-1-headRuotsalainen Anna Hällgren aloitti maakohtaiset katsaukset. Hän herätti ajattelemaan ympäristön muutoksia ja valmiuksiamme muuttua niiden mukana. Puheenvuoro  ”Are libraries and librarians ready for the big change, for the future?”  paljasti, että muutokseen sopeutuminen ei käy käden käänteessä: aivojen pitää ajatella 10 000 kertaa uutta asiaa ennenkuin hyväksyy sen.  Itävaltalainen Gerald Leitner käsitteli e-kirjojen globalisoituvia markkinoita, kirjastojen e-kirjatarjontaa ja lainausta. Hän kysyi, miten kirjasto voi kilpailla Amazonin kanssa, jolta saa 9.90$ hintaan 600 000 e-kirjaa Kindle-lukulaitteeseen, ja markkinat ovat laajentumassa eri kielialueille.

Italialaiselta Anna Maria Tammarolta saimme kuulla talouden vaikutuksesta kirjastojen toimintaan. Virossa trendejä on työstetty käytännön toimenpiteiksi työryhmässä, jossa oli edustajia eri kirjastosektoreilta, informaatiotutkimuksen tieteenalalta ja vastavalmistuneita opiskelijoita.  Veronika Raudsepp Linnupuun mukaan trendiraportti oli antanut sysäyksen aloittaa konkreettinen valtakunnantasoinen työ kirjastojen imagon muuttamiseksi. Charlotte C. Pedersen käsitteli Tanskassa järjestettyä kansallista konferenssia, jossa erityisesti trendi koskien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa puhututti. Pirkko Lindeberg Tampereen kaupunginkirjastolta kertoi esimerkkejä raportin käsittelystä Suomessa.

Iltapäivän paneelissa Tuija Aalto YLE:stä, Anu Valtonen Rovaniemen yliopistosta ja IT:alan asiantuntija Petteri Järvinen keskustelivat millaisessa infomraatioympäristössä elämme tulevaisuudessa.

Petteri Järvinen piti huomioillaan yleisön hereillä lounaan jälkeen. Hänen mielestään meillä on informaatiomössöä ilman arvoa.  Informaation määrä kasvaa nopeasti, tiedon määrä vain hitaasti –  se menee jopa taaksepäin. Kuvallinen informaatio on menettänyt arvonsa ja ylitarjonta on johtanut jopa siihen, että meillä on yhä vähemmän kuvia, joilla on oikea merkitys. Elämme informaation reaaliaikaisuuden harhassa, arvokas tieto ei välttämättä ole reaaliaikaista. Eikö riitä, että meillä on Google ja Wikipedia? Jotta osaisimme kysyä, meidän täytyy tietää mitä kysyä. Jos ei tiedä mitään, ei osaa kysyä. Kirjastot tarjoavat perustietoa, jonka varassa ihmiset osaavat kysyä. Järvinen heitti ilmaan ajatuksen, että myydäänkö kirjaston tietoja joskus toiminnan rahoittamiseksi.

Trends_Education

Anu Valtonen toi alkupuheenvuorossa esille, että oletamme opiskelijan pääsyn tietoon tarkoittavan, että kaikki on kunnossa. Hänen mukaansa tämä ei pidä paikkaansa, koska tarvitaan kriittistä lukutaitoa ja kykyä analysoida informaatiota. Kuvallisesta informaatiosta hän totesi, että kieltä käännetään, mutta entä kuvien kääntäminen kulttuurista toiseen, mitä se merkitsee tulkinnalle. Tuija Aalto tähdensi keskustelussa mediakasvatusta sekä taitoa arvottaa ja seuloa tietoa. Keskustelussa pohdittiin myös, tyhmentääkö verkko meitä. Verkko tarjoaa meille sellaista informaatiota, mitä hakukone olettaa että haluamme. Kirjastoja tarvitaan, koska ne tarjoavat eri näkökulmia infokuplan välttämiseksi. Kirjastosta saa sitäkin tietoa mitä ei ole etsimässä.

Päivä oli antoisa, ja suosittelen tallenteiden katsomista Kirjastokaistan sivuilta.

Read Full Post »

Elokuinen IFLA 2014 Lyonissa tarjosi jälleen kerran laajan kattauksen kirjastoalan tapahtumista ympäri maailman. Kaikki alan ammattilaiset voivat hyödyntää konferenssin ohjelmaan tallennettuja artikkeleita eri osaamisalueilta omassa työssään. Ideoita, käytännön kokemuksia ja uusinta tutkimusta löytyy runsaasti.

moocEsimerkkinä tulevaisuuden haasteista ovat esitykset MOOCeista (Massive Open Online Courses). Korkeakouluopiskelu on todennäköisesti aivan erilaista parinkymmenen vuoden kuluttua ja siksi meidän pitäisi kirjastojemme tulevaisuuden ennakointityössä varautua toimintaympäristön muutokseen. Artikkeli ’The academic library – a hidden stakeholder – in the age of MOOCs’ väittää, että kirjastolla on potentiaalinen rooli aineiston tuottajien, lehtoreiden ja opiskelijoiden partnerina.  Toinen esimerkki tulevaisuuden haasteista on big data. Kirjastoalan muuttuminen ilmenee myös uusina ammattinimekkeinä kuten esimerkiksi Research services librarian, Data information specialist ja User experience librarian. Jälkimmäinen on kuulemma jo tavallinen ammattinimeke Pohjois-Amerikassa.

Toimintaympäristön muutos vahvistaa tarvetta rajat ylittävään yhteistyöhön, esimerkkinä sessio ’Science+art=creativity: libraries and the new collaborative thinking’.  Myös muilla aloilla tehtyä tutkimusta voi hyödyntää kirjastoissa, mistä kuulin mielenkiintoisen esityksen ’Healing library anxiety: How comparing libraries to hospitals can improve service to multicultural populations’.

IFLAKirjoittajat olivat etsineet tutkimuksia siitä, miten sairaalaympäristö vaikuttaa monikulttuuristen asiakkaiden palvelukokemukseen ja stressitasoon. Sekä sairaalat että kirjastot edustavat julkisia palveluita, joiden toimintatavat eivät ole uusille asiakkaille tuttuja. Artikkeli käsittelee yleisten kirjastojen monikulttuurisia asiakkaita, mutta sieltä löytyy rajapintaa vaihto-opiskelijoihin ja uusiin opiskelijoihin. Nämä ryhmät tulevat opiskelun alkaessa heille uuteen toimintaympäristöön: kirjastoon, jolla on uusi rooli opiskelijaympäristönä.

Valerie M. Buck näytti IFLAssa pitämässään esityksessä ensin kuvia sairaalasta, jossa etuovien jälkeen avautui sokkeloinen, huonosti valaistu epäsiisti näkymä. Opasteita oli vaikea havaita ja ne olivat ”in medical jargon”. Buck kertoi, että sairaalassa oli heti vastassa kovia ääniä. Henkilökunta vaikutti kiireiseltä ja kohteili asiakkaita numeroina. Toisen sairaalan sisääntulo johti siistiin ja avaraan, sointuisan värimaailman tilaan, missä selkeäkieliset opasteet ohjasivat asiakasta. Asiakas löysi helposti henkilökuntaa, joka läsnäolevana oli helposti lähestyttävä. Kirjoittajan mukaan vastaavia ympäristöjä ”with library jargon” löytyy kirjastoista. Ympäristö voi vähentää tai lisätä stressitasoa, joka puolestaan vaikuttaa yksilön toimintakykyyn. Kirjastopelolla (library anxiety) on heikentävä merkitys asikkaan kykyyn toimia kirjastossa. Kokemukseen vaikuttavat kaikkien aistien kautta saadut havainnot ja vuorovaikutustilanne.

Sekä sairaaloissa että kirjastoissa henkilökuntaa koulutetaan monikulttuurisuuteen. Kirjoittajien mielestä ongelmana on se, että koulutuksissa tietyn kulttuurin edustajat niputetaan yhdeksi ryhmäksi huomioimatta sosioekonomista tai alueellista taustaa. Kirjoittajien mukaan asiakkaat pitäisi kohdata kulttuurinsa edustajina ja yksilöinä. Lisäksi unohdamme helposti, että kirjastoissa on oma, piilossa oleva toimintakulttuurinsa, mikä ei ole itsestäänselvyys muille.

IFLALYON

Seuraavan kerran kun minulla on vaihto-opiskelijoita perehtymässä kirjastoon, aloitan keskustelulla heidän kokemuksista ja tavoista käyttää kirjastoa kotimaassaan. Samantapainen keskustelu sopii suomalaisille: uuden opiskelijan aikaisemmat kirjastokokemukset ja odotukset opiskelijakirjastolta olisivat tärkeää tietoa.  Mitä vahvemmin asiakaalla on tunne, että kirjastossa asioidessa tilanne ja ympäristö on hallinnassa, sitä itsenäisemmin hän toimii ja palvelukokemus on myönteinen.

Read Full Post »

WLIC2014 – World Library and Information Congress on parhaillaan menossa Lyonissa, Ranskassa. Tuttu parivaljakko Laurean informaatikko Kaisa Puttonen ja Satu Hyökki Ladec:sta ovat konferenssissa mukana esittelemässä visuaalisen käyttäjätiedon hyödyntämistä posterillaan ”Do we see the same?”.

Lyon – hieno, vastaanottava konferenssikaupunki! Fiilikset olivat korkealla alusta alkaen kun pääsimme TGV-junalla Pariisin kentältä suoraan Lyonin keskustaan, melkein hotellin ovelle. Heti asemalla ilmoitukset toivottivat IFLA-vieraat tervetulleiksi ja opasteet ohjasivat julkisiin kulkuneuvoihin WLIC2014 tapahtumapaikalle, Lyonin kongressikeskukseen. Siellä lukuisat vapaaehtoiset neuvoivat n. 4000 osanottajaa. Muutenkin huomaa, että Lyonissa ajatellaan ihmisiä. Yksinkertaisia, sovellettavia ideoita! Sokeita varten asemalla on uria, joita pitkin kepin kanssa kulkeminen helpottuu. Yhdessä nurkassa oli flyygeli, jota kuka tahansa voi soitella asemalla olijoiden iloksi.

1. Lyon

Näkymiä Lyonista

Viihtyisä kaupunki on yleisilmeeltään siisti ja vihreä. Joka puolella on murattien peittämiä puita. Kaupungin keuhkot, iso Parc de la Téte a d’Or vesialueineen ja ruusupuistoineen on konferenssikeskuksen vieressä. Yllätyselementtinä penkeiltä löytyi book crossing -kirjoja :).

Kaupungin keuhkot

Kaupungin keuhkot

Avajaisia vietettiin sunnuntaina. Kongressikeskuksen amphiteatteri oli tupaten täynnä.

Avajaiset

Avajaiset

IFLAn puheenjohtaja Sinikka Sipilä viittasi puheessaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen 19 artiklaan, jossa käsitellään mm. kaikkien oikeutta saada ja käyttää tietoa.

Sipilän puheenjohtajakauden teeman ”Strong Libraries and Strong Societies” alla tämä kongressi käydään teemalla ”Libraries, Citizens, Societies: Influence for Knowledge”. Hän myös kertoi julkaistavasta Lyonin julistuksesta. Avajaiset huipentuivat kuuluisan Pockemon Crewn street dance esitykseen.

Maanantain ja tiistain plenariesitykset olivat mielenkiintoisia. Hollannin Prinsessa Laurentin, joka vaikuttaa mm. Unescossa ja EU:ssa maailman lukutaidon edistämiseen, oli loistava ja yleisönsä mukaanottava puhuja. Prinsessa korosti sitä, että vaikka on tärkeää vuorovaikuttaa samanmielisten parissa, ”diversity of minds is the basis of all innovations”. Yksi puheen sanoma oli, että kirjastolaisten pitäisi rakentaa kumppanuuksia ”ei-kirjastolaisten” kanssa. Prinsessa toivoikin, kysyttyään käsiäänestyksellä, kuinka moni edustaa muuta kuin kirjastosektoria, että seuraavina vuosina määrä olisi kasvamaan päin. Tähän liittyen prinsessa otti esille, että kirjastolaisten tulee seurata ympäristön trendejä ja tietoisesti hakeutua yhteistyöhön muiden toimijoiden, esim. kolmannen sektorin kanssa. ”It is time to raise your voice smartly”, hän kehottaa. Tiistaina ranskalainen journalisti Florence Aubenas kertoi kokemuksistaan kriisialueilta raportoimisesta.

Posterialue sijaitsee vilkkaalla läpikulkualueella

Posterialue sijaitsee vilkkaalla läpikulkualueella

Olemme Lyonin WLIC2014:ssa mukana posterilla, joka esittelee visuaalisen käyttäjätiedon merkitystä palveluiden suunnittelussa yhdessä asiakkaiden kanssa. Pyrimme levittämään sanaa Laureassa kehitetyistä ja testatuista helpoista DIY-hengen mukaisista tavoista kerätä ja hyödyntää visuaalista dataa. Posterinäyttelyn tämän vuotinen anti on iloisen visuaalinen ja paljon kuvia hyödyntävä, verrattain kovatasoinen. Hienoa olla mukana tässä seurassa. Posteriesityksessä mukavinta on vuorovaikutus yleisön kanssa. Kuulimme mm. kanadalaiselta osallistujalta mainiosta ammattinimikkeestä ”user experience librarian”, myös ”data librarian” ja ”discovery librarian” olivat meille uusia ammattinimikkeitä.

Makupaloja posterinäyttelyn visuaalisesta näyttävyydestä:

5.6.8.8.

Kävimme useita antoisia keskusteluja visuaalisuuden hyödyntämisestä mm. erityisryhmien, kuten dysleksia-asiakkaiden, palveluiden kehittämisessä. Meidän lähestymistapamme tänä vuonna oli tuoda ydinsanomamme konkreettisesti esiin. Kysyimme, mitä osallistujat muistavat sisääntuloaulan palveluista. Sitten näytimme kuvia iPadillä ja keskustelimme aiheesta. Monet palvelut muistuivat mieleen, kun ne olivat visuaalisesti edessä – helppo visuaalisen datan käyttötapa, joka on sovellettavissa kirjaston palveluiden kehittämiseen.

Postereiden esittelyn virallinen osuus on ohi, mutta ne ovat vielä näytillä tämän päivän. Eilinen Cultural Evening-tapahtuma eksoottisessa entisessä sokeritehtaassa kokosi IFLA-vieraat ranskalaisen keittiön herkkujen äärelle.

Lyonin IFLAssa

Lyonin IFLAssa

Lyon kuittaa ja kiittää, yhteistyössä still,

Kaisa & Satu, Laurea & Ladec

Read Full Post »

IFLA2013_logoElokuussa 17.-23.8. Singaporessa järjestettiin IFLA:n 79. maailmankonferenssi WLIC2013. Tässä lyhyt kooste viikosta.

Sinikka Sipilä IFLA:n presidentiksi Sipila1

Suomalaisesta näkökulmasta tärkeintä Singaporessa oli Sinikka Sipilän astuminen IFLA:n presidentiksi. Sipilä on Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja hänet on valittu tehtävään vuosille 2013 – 2015. Puheenjohtajakauden teemana on Strong Libraries – Strong Library Associations, lause joka virkaanastujaisvastaanotolla Jukka Relanderin puheessa muuttui erittäin voimakkaaksi R:ksi. Itseni on valittu Sipilän tukiryhmään ja kiinnostuneena odotan tulevaisuudelta tehtäviä.

technologies
IFLA Trend Report – Onko kirjastoilla vielä tulevaisuutta?

Singaporessa 19.8. julkistettiin keskeinen väline kirjastojen tulevaisuustyöskentelyyn: IFLA Trend Report. Trendejä on ollut hahmottamassa iso joukko talouselämän ja oikeustieteen asiantuntijoita, yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja tekniikan alan tutkijoita. Asiakirja piirtää suuria linjoja ja tarjoaa näkökulmia kirjastojen kehittämiselle, mutta  tarina kulkee varsin korkealla tasolla: Käytännön pohdinta kirjaston mahdollisuuksista on tehtävä paikallisesti. Täältä löytyy ilmiöitä havainnollistava esitys.

5 päätrendiä: i6

1. Uusi teknologia sekä laajentaa että rajoittaa pääsyä informaatioon: Informaatiolukutaidon merkitys kasvaa, mutta samalla kasvaa tietoon pääsyn rajoittaminen taloudellisin perustein. Tästä hyvä esimerkki on esim. Elsevierin lisenssihintojen kasvu.

2. Verkko-opetus demokratisoi ja hajauttaa oppimista: Vapaiden ja avointen oppiresurssien (OER & MOOC) avulla koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta tulee halvempaa, helpompaa ja saavutettavampaa kaikille, mutta toisaalta muodollisen koulutuksen merkitys vähenee ja oppimisen paikallisuus uhkaa kadota.

3. Yksityisyyden ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen: Yhteiskunnan ja yritysten keinot seurata kansalaisten tietoliikennettä ja profiloida heitä laajenevat. Tästä seuraa yksityisyyden suojan, digitaaliseen jalanjälkeen ja kansalaisluottamukseen liittyviä ongelmia.i5 Tästä aiheesta FAIFE:n erinomaisista esityksistä löytyy paljon asiaa.

4. Verkottunut yhteiskunta kuuntelee ja antaa oman äänen kansalaisille ja uusille ryhmille: Sosiaalisen median myötä kansalaisliikkeitä syntyy yhä enemmän ja niiden vaikutusmahdollisuudet laajenevat perinteisten poliittisten liikkeiden kustannuksella.

5. Uusi teknologia muuttaa globaalia tietotaloutta: Mobiililaitteista tulee tärkein väline informaation, sisältöjen ja palvelujen käytössä sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa missä tahansa maailmaa.

E-lainausperiaatteilla homma kuntoon kirjastoille?  I2

Singaporessa julkistettiin uusi säköisen lainaamisen periaatteisto IFLA Principles for Library eLending. Periaatteisto on väline e-kirjaneuvotteluihin sekä kirjastojen omaan työskentelyyn.

Periaatteet ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

  1. Kirjaston tulee voida hankkia mikä tahansa kaupallisesti saatavilla oleva e-kirja ilman embargo-aikoja.
  2. Kirjastolla tulee olla pääsy e-kirjoihin järkevillä käyttöehdoilla ja kohtuulliseen hintaan.
  3. E-kirjojen hankkimisehtojen täytyy pitää sisällään kansallisten lakien määräämät kirjastotoimintaan kohdistuvat tekijänoikeudet ja –rajoitukset.
  4. Kirjastoille tarjottujen e-kirjojen tulee olla riippumattomia alustasta ja niiden tulee olla asiakkaille saavutettavia
  5. E-kirjapalveluiden tulee tarjota käyttäjälle yksityisyydensuoja.

Asiakkaiden osallistamiseen apuvälineitäI3

IFLAssa oli useampi mielenkiintoinen esitys asiakkaiden osallistamisesta. Vantaan Katariina Ervasti, Minna Saastamoinen ja Marko Nissinen kertoivat Hakunilan kirjastotilan uudistamisesta kierrättämällä vanhoja materiaaleja ja rakentemalla itse yhdessä asiakkaiden kanssa. Paperi kannattaa lukea läpi ja miettiä, voisiko samaa workshop-mallia soveltaa omassa kirjastossa. Toinen vilkaisemisen arvoinen paperi on Ulla Pötsösen arviointimenetelmä asiakkaiden osallistamisen tasoon: Osallistumisen portaat.

Mielenkiintoinen esitys oli myös Elina Kariojan How to evaluate libraries’ sustainability? An approach to an evaluation model and indicators. Laureassa viime syksynä harjoittelijana ollut Elina palkittiin esityksen aiheeseen liittyneestä opinnäytetyöstään.  IFLA:ssa kestävä kehitys ja vihreän kirjaston suuntaviivojen luominen on vielä alussa.

Mitä jäi käteen?i7

IFLA:n työ kirjastojen ja kansalaisten tiedonpääsyn puolesta antaa voimia omaan työhön. Kollegoihin tutustuminen niin naapurista kuin toiselta puolelta maailmaa on elämän parhaita kokemuksia. Erityisesti mieleen jäi IFLA:n beach partyssä yhteinen teehetki Lähi-idästä tulevien kollegoiden kanssa.

Trend Report tulee omaksi lukemistoksi ja toivottavasti ensi kevään Laurea-kirjaston tavoitetyöskentelyn välineeksi.

Mikä on IFLA?

 

 

Read Full Post »

Pääsimme esiintymään elokuussa kirjastoalan kansainvälisessä IFLA-konferenssissa Helsingissä. Laurea-kirjaston väki on jo tässä blogissa kertonut konferenssityöskentelystä niin IFLA-reportterin ja vapaaehtoisen työntekijän näkökulmasta kuin Porvoon campusesittelystä. Yhteistä oli aikaa vievä valmistelu ja työpanos konferenssin onnistuneessa toteuttamisessa.

IFLAssa toimii eri jaostoja, jotka tiedottavat vuodenvaihteen paikkeilla luentosessioidensa teemoista ja peräänkuuluttavat puhujia esittämään aiheita. Kun on idea, pitää löytää sopiva jaosto. Meidän aiheemme oli laurealainen tapa toimia hankkeissa yhdessä koulutusalan ja työelämän kanssa: ”Information specialist influences when collaborating in a project.” Päätimme esimiehen kannustamina lähestyä Continuing Professional Development and Workplace Learning – jaostoa. Oma aiheemme oli sovitettava yleiseen teemaan sopivaksi.

Kirjoittaminen on prosessi

Esitelmämme ydin oli nopeasti sovittu: yhteistyö. Sitten työ alkoi. Heti tammikuun alussa laadimme abstraktin ja tiivistelmän lähetettäväksi IFLAan. Runsaalla kolmella sadalla sanalla piti ilmaista esityksen sisältö. Napin painalluksella abstrakti lähti matkaan. Pari päivää vedimme henkeä ja itsevarmoina ryhdyimme kirjoittamaan artikkelia – sitähän voisi tarjota muuallekin, jos kävisi huonosti IFLAn kanssa.

Kuva: Nic McPhee

Kirjoittamisprosessissa seurasi tekstiä, katkelmia, lainauksia, joita lähettelimme toisillemme pilvipalveluiden kautta niin, että Google docskin sekosi ja hävitti kaiken toisen kirjoittaman. Oli pakko siirtyä sähköpostiin ja sen liitteisiin. Teksti eli koko ajan ja englanninkieltä hiottiin jatkuvasti.

Maaliskuun alussa IFLA hyväksyi abstraktimme, huhtikuussa piti puolestaan luoda lyhyt muodollinen esittely siitä keitä olemme. Artikkeli alkoi olla ihan viimeistä hiontaa vailla. Vuoroon tulivat esilukijat: kummankin lähityötoveri, yhteinen esimies sekä suku ja ystävät. Kaikki olivat niin nopeita lukijoita, että saimme artikkelin lähetetyksi IFLAan pari viikkoa ennen määräaikaa. Tuli erityiskiitosta ja ansiosta! Itse tajusimme, että kiire olisi tullut ilman aikaista alkamista. Teimme vielä yhden erilaisen version tekstistä, kun kollega pyysi Kreodiin lyhyttä esitystä esityksestämme.

Esityksen valmistelu ja h-hetki

Power Point –esitys alkoi hahmottua aiemman kaltaisella edestakaisin lähettämisellä. Ensin keskeinen sisältö, sitten karsinta, kuvat, lisää karsintaa. Luimme esitystä kellon kanssa läpi. 20 minuuttia on lyhyt aika kertoa toiselta mantereelta tulevalle LbD-ummikolle kirjaston moninaisesta yhteistyöstä ammattikorkeakoulussa. LbD on lyhenne sanoista Learning by Development, Laurean opetusfilosofia. Välillä piti tarkistaa, mitä olimme tiivistelmään ja artikkeliin kirjoittaneet. Laskimme sentteinä ja dioina, kuinka paljon kertoisimme pääasiasta eli kirjaston roolista Lohjan yksikön eNNi-hankkeessa, ja kuinka paljon Keravan kirjaston osuudesta Tutkijoiden yön järjestämisessä. Power Point –esityksen jätimme kesäkuun alussa käsistämme.

Harjoittelimme vielä lisää aikatauluttamista. Esitystä edeltävänä päivänä kävimme lataamassa diat järjestäjien koneille. Alkuviikon kuuntelimme muiden esityksiä, keskiviikkona oli meidän istuntomme. Esittäjien lukuvalo oli huono, joten loppujen lopuksi kerroimme omin sanoin meille läheisestä aiheesta.

Oli hieno tunne kertoa noin 200 henkilön yleisölle omaan työhön liittyvästä toiminnasta. Etenkin kun paikalla olleet olivat vapaaehtoisesti valinneet laajasta tarjonnasta juuri tämän jaoston tarjonnan ja sieltä jääneet kuuntelemaan meidän esitystämme. Oman lisämausteensa antoi se, että esityksen jälkeen muutamat halusivat keskustella aiheesta ja vaihtaa yhteystietoja.

Mitä havaitsimme?

Suomalaisina pidimme tiukasti kiinni määräajoista ja tekstin ulkoasuvaatimuksista. Tällainen ei tunnu olevan itsestäänselvyys maailmalla edes kirjastopiireissä. Saimme erityiskiitosta määräaikojen hyvästä noudattamisesta. Diojen ulkoasuohjeet tulivat kuvien lähettämisen määräajan jälkeen, joten niitä emme noudattaneet. Eikä kukaan mitään sanonut. Jälkeenpäin ajatellen suomalaisille ja kirjastoalalle tyypillinen loputon hiominen olisi voinut jäädä vähemmälle. Ohjeitakin tuli useita, erilaisia eri tahoilta.

Kun esiintyjiä on ympäri maailmaa, jokainen puhuu ja esittää omalla tavallaan. IFLAssa on oleellista, että jaamme asiantuntijoina kokemuksiamme toisten ammattilaisten kesken. Konferenssin aikana jokainen valitsee itselleen antoisia aiheita, joita voi soveltaa omaan työhönsä

Suomalaisilla on paljon ideoita jaettavana, samoin kuin meillä on paljon ideoita saatavana muiden kokemuksista.  Olemme helposti liian vaatimattomia omista aikaansaannoksistamme. Suosittelemme kaikille kollegoille astumista estradeille, se on oikein voimaannuttavaa ja mukavaa!

Kaisa Puttonen ja Erja Huovila

Read Full Post »

IFLAa odotettiin Porvoo Campus kirjastossa vuoden verran. Suunnilleen silloin saatiin tietää, että Porvoo Campus kirjasto tulee olemaan yksi IFLA:n vierailukohteista.  Ajatukset alkoivat syöksähdellä sinne ja tänne:  hienoa, meidät on noteerattu  –   saadaan jännitystä työelämään –   mitähän vierailukohteena oleminen merkitsee –  miten pitää valmentautua – mistä aloitetaan – mikä kiinnostaisi vieraita –  kuka tekee mitäkin –  mistä revitään aika – miten selvitään kielen suhteen.   Kaikki kysymykset olivat saaneet vastauksensa, kun 17.8.2012 klo 10 värikäs vierasjoukko asteli sisään kampuksen pyöröovista. Vielä hetki sitten vieraiden odotuksen synnyttämä jännitys oli leijaillut kirjastosalissa, mutta nyt saatiin ryhtyä toteuttamaan vuoden mittaan kehiteltyjä suunnitelmia. Aikaa oli yksi tunti.

Heti aluksi koettiin pieni pettymys. Eikö heitä olekaan enempää? Vieraita oli tietojemme mukaan tulossa 41 henkeä 22 eri maasta, suurin osa Afrikan mantereelta. Joukko olikin supistunut suunnilleen puoleen. No ei se mitään. Ainakaan ei pääsisi syntymään ruuhkaa tiloissamme. En tiedä, mitä oikein olin odottanut. Olin helpottunut, kun sisään astui rennon tuntuinen joukko kirjastoammattilaisia ympäri maailmaa. Yhteinen ammatti yhdisti kummasti alusta alkaen.


Vieraat toivotettiin tervetulleiksi tarjoamalla maukasta marjamehua tyylikkäistä viinilaseista. Maukkauden totesin itsekin ja sen että vieraille ”drinkki” todella maistui. Kaikille halukkaille riitti myös toinen lasillinen. Vieraat otettiin vastaan kampuksen aulassa pienien seisomapöytien ääressä (pöydät oli koristeltu Brunbergin Alku-karkein). Aulan isolla screenillä näkyi IFLA-logo.  Kirjaston johtajat Hanna ja Eeva lausuivat tervetuliaissanat ja esittelivät isäntäväen.

Vierasjoukko päästettiin vapaasti kiertelemään kirjaston viiteen eri esittelypisteeseen. Jokaisessa pisteessä oli omaa väkeä valmiina kertomaan tarkemmin kirjaston toiminnoista: asiakaspalvelusta, henkilökunnan työskentelystä, näyttelyistä, kokoelmista ja palautteen keräämisestä. Itse olin pelastautunut auttavan englanninkielen taitoni kanssa kameran taakse ja valokuvasin päivää. Tosin olin tsempannut englantiani ja uskaltauduinkin olemaan jopa aloitteellinen kontaktin ottamisessa, mutta pieleen meni. Änkkäsin tankeroenglantiani supisuomalaiselle Kirjasto 10:n kirjastosedälle. Näin oli kyllä tehnyt joku muukin.

Kuva: IFLA HQ

Kirjastossa oleva karkkitarjoilu hämmensi osaa vieraista. Selvästikään ei oltu totuttu moiseen ”palveluun”. Minultakin kyseltiin, miksi nämä karkit ovat esillä ja onko meillä aina karkkia tarjolla. Selitin, että karkit olivat varta vasten vieraillemme. Sen jälkeen Alut ja Laurean pr-karkit tekivät hyvin kauppansa. Taidettiin niitä ottaa myös kotiin vietäväksi.

Muutama vieras innostui antamaan kirjastolle myös palautetta. Kirjastossa oli kaksi Eero Aarnion design puuta  ”palautepuuna”. Toiseen oli kerätty kevään valokuvapalautteen tuloksia ja toisessa vieraat saattoivat vastata kysymykseen ”Kuinka asiakaslähtöinen kirjasto mielestänne on?”.  Kysymykseen vastattiin neliportaisella asteikolla (erittäin hyvin, hyvin, ei niin hyvin, huonosti) rypistämällä erivärisiä silkkipapereita ja kiinnittämällä ne  ”palautepuuhun”. Puusta tuli hauskan värikäs fiilispuu. Mustaa paperia (huonosti) puussa näkyi vain yksi ja sekin oli minun sinne malliksi tökkäämä.

Kirjaston pieni Room for quiet reading herätti ihmetystä pienuudellaan. Varsinkin kun kerroin, että meillä opiskelee noin 1400 opiskelijaa. Siinä olikin hyvä tilaisuus mainostaa Porvoo Campuksen tarjoamia moninaisia mahdollisuuksia valita työskentelypaikka omien tarpeiden mukaan.

Jossain vaiheessa huomattiin, että kirjasto alkaa olla tyhjä vieraista ja että vierailuaikaa on vielä puolet jäljellä. Kylmä hiki kävi yhden sun toisen otsalla, mutta pelastukseksi tuli mahdollisuus esitellä vieraille myös talon muita toimintoja ja tiloja. Erityisesti opiskelu- ja oleilutilojen erilaiset tuolit herättivät ihastusta ja suunnittelijoiden nimiä kyseltiin. Niitäpä emme tienneet. Siinä meillä uusi opiskelun paikka. Ohikulkeva opettaja innostui demonstroimaan, kuinka punaisilla nojatuoleilla voi ottaa hyvinkin rennon asennon. Oppi tarttui heti koeistujiin, jotka heilauttivat jalkansa tuolin ”käsipuulle”.  Vielä ehdittiin käydä ihmettelemässä  avokonttorimaista opettajainhuonetta. Sieltäkin löytyi erikoisia tuoleja.

Campukselta vieraat siirtyivät Porvoon kaupunginkirjaston hoteisiin ja lähtivät syömään ja tutustumaan Vanhaan kaupunkiin. Heidän päivänsä päättyi vierailemalla kaupunginkirjastossa ja historiallisessa Borgå Gymnasiumin kirjastossa. Pikkulinnut kertoivat, että IFLA-vieraamme olivat olleet erittäin tyytyväisiä Porvoon päiväänsä. Me järjestäjät itse saimme mainiota oppia kansainvälisten vieraiden vastaanottamisesta. Kaikki ei mennyt ihan nappiin, mutta melkein. Kunnialla selvittiin!

Kaija Penttilä

Read Full Post »

Otin osaa vapaaehtoisena työntekijänä kirjastoalan maailmankonferenssi IFLAan, joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Pari vuotta sitten alkanut valmistautuminen konferenssiin huipentui viime viikolla tositoimiin.

Tätä blogia kirjoittaessa viikonloppu on ohi, univelat kuitattu ja viime viikon lukematta jääneet Hesarit on selailtu läpi. Viikko vapaaehtoistyössä Helsingin tämän vuoden suurimmassa konferenssissa oli monella tapaa inspiroiva, yllättävä ja voimaannuttava kokemus.

Mistä kaikki alkoi?

Henkinen valmistautuminen kansainvälisen kirjastoväen kokoontumisajoihin alkoi jo puolitoista vuotta sitten, kun konferenssiin huudeltiin vapaaehtoistyöntekijöitä. Ensimmäistä kertaa kokoonnuimme tämän vuoden alussa suuremmalla porukalla Helsingissä. Silloin paukkupakkasten aikana konferenssin alkaminen tuntui etäiseltä tapahtumalta, joka olisi sitten joskus kesäloman jälkeen.

Tunnetusti aika laukkaa nopeaa vauhtia eteenpäin ja pian lomat oli lomailtu ja kokoonnuimme vapaaehtoisten koulutustilaisuuteen Messukeskukseen. Tunnelma oli odottava ja hieman jännittynyt; millaisia tilanteita tulee eteen, osaanko hommani ja ennen kaikkea: minkä värinen se meidän työpaitamme on? No, sininenhän se oli.

Surrealistinen arjestairtautumiskokemus

Kun konferenssin avajaismaljat oli kilistelty ja työvuorojen aika koitti, vedin ylleni sinisen t-paidan, otin työvarusteekseni mukaan painetun konferenssiohjelman, Helsingin kantakaupungin- sekä joukkoliikenteen kartan ja valmistauduin olemaan ihmisgoogle in action. Olin yksi smurffeista, kuten kutsuimme itseämme identtisissä sinisissä paidoissa.  Ihmisistä, jotka saapuivat eri puolelta maata ja eri kirjastosektoreilta, tuli kollegoita sanan varsinaisessa merkityksessä.

Viikon aikana normaali aikakäsitys hämärtyi ja totuttu vuorokausirytmi katkesi.  Hetkellisesti maailmankaikkeus sijaitsi Messukeskuksessa ja elämän päämäärä oli toteuttaa IFLA-konferenssi onnistuneesti. Siinä hötäkässä aamun lehdet jäivät useimmiten lukematta ja tietoisuus maailman tapahtumista menetti merkityksensä. Varsin outo tilanne, kun normaalitilanteessa on sosiaalisen median ja uutisotsikoiden äärellä 24/7.

Kun konferenssiin saapuu yli 4000 vierasta eri puolilta maailmaa, on itsestään selvää että kulttuurien, tapojen ja uskontojen kirjo on laaja. Tähän saivat vapaaehtoiset työntekijät törmätä heti perjantaina ja lauantaina ottaessaan vastaan ensimmäisiä vierailijoita lentokentällä ja rautatieasemilla. IFLA-viikon aikana meneillään ollut muslimien Ramadan ja sunnuntain katolinen messu ja ortodoksikirkon sijainti herättivät kysymyksiä. Työtehtävät Messukeskuksessa poikkesivat totaalisesti niistä normaaliarjen ”oikeista” työtehtävistä ja olivat mukavaa vaihtelua ja uuden oppimista. Moni sanoikin viikon päätteeksi, että oma työ oli unohtunut tehokkaasti konferenssiviikon aikana ja oli mukava palata oman sorvin ääreen ja tuoda työhönsä sitä mitä oli viikon aikana oppinut muilta kollegoilta ja muista kirjastoista.

Jantunen, MacGyver ja Amor

Konferenssiviikon aikana sai varautua kysymyksiin ja kohtaamisiin laidasta laitaan. Vapaaehtoisena työntekijänä huomasi toimivansa monessa roolissa niin turistioppaana, ravintolasuosittelijana, sherlockina kadonneita luottokortteja metsästäessä, yleismies jantusena asentamassa prepaid-liittymiä puhelimiin ja macgyverina aukoen jumiutuneita säilytyslokeroita.

Kuva: Jonas Tana

Kuuleman mukaan eräs kollega sai toimittaa jopa amorin virkaa, kun jäljitettiin kaunissilmäistä vapaaehtoiskirjastonhoitajaa, joka oli jättänyt katseellaan lähtemättömän vaikutuksen ulkomaalaiseen konferenssivieraaseen.

Luontoäidin ja Joulupukin yhteistyö toimi

IFLA-konferenssi sai hyvää palautetta erityisesti järjestelyiden toimivuudesta ja vapaaehtoistyöntekijöiden kielitaitoisuudesta, iloisuudesta sekä auttamishalusta. Lisäksi Maija Berndtsonin avajaispuheessa mainitsemat Joulupukki ja luontoäiti olivat tehneet onnistuneesti yhteistyötä ja järjestäneet vieraille lahjaksi aurinkoisen ilman juuri tälle viikolle. Eikä pahitteeksi ollut myöskään Helsingin kaupungin tarjoama seutulippu, joka kuljetti kirjastolaisia ympäri pääkaupunkialuetta.

Konferenssin suomalaiset koordinaattorit luotsasivat meitä vapaaehtoisia viikon varrella vaihtuviin työtehtäviin ja apuun valjastettiin myös sosiaalinen media, jossa jaoimme toisillemme vinkkejä työtehtävien hoitamiseen ja infoa ongelmatilanteisiin…kuten sen kuuluisan peilin etsimiseen :). Eikä työtä ilman huvia! Onnistunutta työurakkaa juhlittiin viikon päätteeksi Vanhalla.

Summa summarum: vapaaehtoisena työntekijänä toimimisen parasta antia oli ehdottomasti kaikki uudet tuttavuudet ja keskustelut, joista sai paljon voimaa, uutta näkökulmaa ja inspiraatiota omaan työhön. Meillä on Suomessa aivan mahtava porukka työskentelemässä kirjastoissa ja sellainen määrä monialaista osaamista, että saamme syystä olla ylpeitä.

Kiitos teille kollegat, jotka olitte mukana toteuttamassa Helsingin IFLAa – me tehtiin se yhdessä!!

t: Se yksi siniseen t-paitaan pukeutunut.

Jonas Tanan kuva IFLA Expressin virallisesta kuvagalleriasta all rights reserved.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: