Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Laurea-kirjasto’

Viisi vuotta sitten maaliskuussa Laurea-kirjaston blogi Hakuammunnasta täysosumiin näki päivänvalon nykyisellä julkaisualustallaan. Blogia oli aiemmin julkaistu toisella alustalla, mutta tie oli ollut teknisistä syistä kivinen ja kuoppainen. Niinpä uuden julkaisualustan myötä alkoi uusi alku. Sosiaalisen median tiuhaan muuttuvassa maailmassa blogeja ja some-sovelluksia tulee ja menee: viisi vuotta vanha blogi ei ole harvinaisuus, mutta osoittaa pitkäjänteisyyttä, hyviä jutun poikasia ja innokkaita kirjoittajia.

BalloonsBlogi on viiden vuoden ajan toiminut kirjastolaisten ulkoistettuna muistina ja tapana raportoida kampuskirjastojen tapahtumista, ajankohtaisista asioista, konferenssimatkoista ja arjen hauskoista sattumuksista. Blogissa näkyy sekä organisaation että kirjaston sisäiset muutokset. Ollaan käyty läpi auditoinnit ja toimilupahakemukset, tilamuutoksia on tehty, asiakkailta on kysytty vinkkiä palveluiden kehittämiseksi, työkavereiden kanssa on naurettu ja parhaita paloja kirjastohuumorista on välitetty myös blogin kautta.

Vanhoihiin kirjoituksiin on mukava palata ja palauttaa mieleen, mitä vuosien varrella on tapahtunut. Blogin ensimmäisessä kirjoituksessa määriteltiin tulevien juttujen suuntaa seuraavasti:

”Aloitamme uudesta näkökulmasta, tarkoituksena asiantuntijakirjoitusten lisäksi tuoda esiin työn arkea sekä kuvittaa kirjastoelämää moninaisin valokuvin. Blogista rakennetaan laaja-alaista kuvakirjaa sähköisestä julkaisumaailmasta, Open Access-julkaisemisesta, uusista kirja-alan ilmiöistä, tiedonhaun oivalluksista, käyttäjäkokemuksista, kirjaston omista tapahtumista, rakkaudesta kirjoihin.  Tiivistetysti: tuodaan esille sitä, mitä kirjastonhoitajat tekevät, kun heitä ei näy.”

SinnetänneHyvin ovat toteutuneet nämä raamit. Selatessani ensimmäisten vuosien blogikirjoituksia läpi aiheissa esiintyivät e-kirjat, e-aineistojen taipuminen luettavaksi mobiililaitteilla, Laurea-kirjaston tilamuutokset ja matkat konferensseihin ja Erasmus-vaihtoihin. Tuttuja aiheita, jotka ovat yhä ajankohtaisia tavalla tai toisella.

E-aineistopostausten lisäksi blogin toinen merkittävä teema on ollut Laurea-kirjaston joulukalenteri, joka on toteutettu neljä kertaa. Joulukalenterissa on jaettu vinksahtaneita niksologisia vinkkejä, seikkailtu Hyvinkäältä tutun Pingy-pingviinin matkassa ympäri Etelä-Suomea, askarreltu kirjaston kierrätysmateriaalista joulukoristeita ja muuta mukavaa ja maisteltu suklaata eri muodoissa. Vaan mitähän ensi jouluksi on tiedossa…voin vinkata, että alustavia suunnitelmia on jo tehty ja ne vaikuttavat jo liikuttavan hauskoilta. Mutta ei siitä sen enempää vielä tässä kevään korvalla ;).

Blogipostausten Kirjastohuumoria-kategoriasta löytyy kirjoituksia niin työkengistä (ah, niin monista kengistä – niitä ei voi olla liikaa), väärinkuulluista asiakaskohtaamisista kuin kommelluksista asiakaspalvelussa.

Työhyvinvointi-kategoriasta näkyy, että ollaan sitä kirjastonhoitajan kroppaa liikuteltu muutenkin kuin kirjoja hyllyttämällä. Siitä todisteena KirjastoMOVE-kampanjoihiin liittyvät postaukset. Vaikka kärkisijan palkintoa ei ole saatu, niin meininki on ollut hyvä ja paikoin hersyvä matkalla kohti parempaa kuntoa.

Huumorin ja työhyvinvoinnin lisäksi työmme tärkein suola ja pippuri on asiakkaat. Suurin asiakasryhmämme on AMK-opiskelijat. Vuosien saatossa olemme tehneet jatkuvaa kehittämistyötä asiakkaiden kanssa jotta tilamme ja palvelumme olisivat helpommin saavutettavia ja mukavampia opiskelua ajatellen. Työn hedelmiä on nähtävillä käyttäjälähtöisyys– ja tilasuunnittelu-kategorioiden jutuissa.

Shampanja

Blogi ei synny ja pysy hengissä ilman kirjoittajiaan. Lämmin kiitos teille kaikille blogiin kirjoittaneille – nostakaamme onnittelumalja viisivuotiaalle ja toivokaamme pirteää jatkoa seuraavillekin viidelle vuodelle!

 

Kuvat: morgueFile

Read Full Post »

Laurea-kirjaston joulukalenterin juuret juontavat Hyvinkään Laurea-kirjastoon. seinäkalenteri

Sittemmin joulukalenteri on virtualisoitunut ja muuttunut koko Laurea-kirjaston yhteiseksi.

Vuonna 2011 oli Laurea-kirjaston Niksologinen Joulukalenteri.

2012 joulukalenterissa seikkaili Pingy.

PingyBanneri

Vuoden 2013 joulukalenteri oli Kierrätyskalenteri2013kierratyskalenteri

Laurea-kirjaston vuoden 2014 joulukalenterin teema on SUKLAA. Nam!!!

Suklaakalenteri 2014.

Suklaakalenteri 2014.

Kirjoittajia kyseltiin (Joku muu? Kuka muu? Juuri sinä?), uhkailtiin ja lahjottiin jo ennen kuin edellisenkään joulukalenterin kaikki luukut olivat nähneet päivänvalon; silloin oltiin vielä Uuden edellä. Eräs kollega kieltäytyi kirjoittamasta ja vastasi painostuspostiin: ”Pahoittelen ja seuraan muita. Olen niin rajoittunutkin: Fazerin sinistä ja Maraboun maitosuklaata.” Perustuotteilla pärjää pitkälle, mutta varoitin kollegaa että aion paljastaa tämän ja että tämä kalenteri voi muuttaa hänen suklaatottumuksiaan. Kuittasi tällöin takaisin: ”Ihan vapaasti saa käyttää rajoittuneisuuttani hyväksi.” 😉

Näin meillä ja 1.12. alkaen 24 päivää myös teillä, Yhdessä enemmän.

Makeaa joulunodotusta!

 

P.S. Joulukalenterissa esiintyy suklaatuotteita. Niiden hankkimista on (palkan muodossa) tukenut Laurea-ammattikorkeakoulu.

Read Full Post »

Kesäkuun alussa 11.–12.6. järjestettiin AMK-kirjastopäivät Helsingissä Arcada ammattikorkeakoululla. Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli muun muassa näytteillä AMK-kirjastojen vanhoja ja uusia kirjastokortteja niihin liittyvine tarinoineen. Kävijöiden oli mahdollista äänestää korteista se omaa silmää miellyttävin. Lopputulos oli meidän kannalta mitä mukavin:

Laurean kirjastokortti oli äänestyksen ehdoton ykkönen!

No millainen se äänestyksen voittanut kaunein kortti on ja mikä on korttien tarina? Tässä muutama sananen Laurean kirjastokorteista:

Laurealla on aikojen saatossa ollut käytössään kaksi virallista kirjastokorttia.

Ensimmäisen kortin, tuttavallisesti kutsuen Käpykortin, suunnitteli Laureassa työskennellyt Priit Mägi. Kortin ulkoasu ilmensi organisaation silloista graafista ilmettä, joka noudatteli sinisävyistä luontoteema. Kortin sininen sävy mukailee myös Laurean sinistä tunnusväriä. Kortti tuli käyttöön lukuvuoden 2004-2005 alussa.

käpykortti2

Uuden kirjastokortin ulkoasun suunnittelu tuli ajankohtaiseksi vuosikymmenen vaihtuessa ja Laurean graafisen ilmeen päivittyessä. Ulkoasu ideoitiin yhdessä graafikko Petra Boijen kanssa. Kortissa on käytetty pohjana ns. tapettikuviota, jossa erilaiset toiminnalliset hahmot ja kuviot vuorottelevat. Kortti otettiin käyttöön syksyllä 2011. Samaa kuviointia on käytetty myös muissa kirjaston painotuotteissa ja se on herättänyt paljon positiivista huomiota raikkaudellaan ja värikkyydellään. Viimeisimpänä suunnittelun tuloksena kirjastokortissa oleva kuvioteema näkyy jo suorastaan hitiksi muodostuneessa Laurea-kirjaston kankaisessa kirjastokassissa.

kkortti_etu

Lempinimestään ”tapettikuvio” huolimatta tämä kortti ei tosiaankaan ole mikään seinäruusu ja katoa tapetin sekaan. Päinvastoin – tätä korttia on ilo käyttää!

Kirjastokorttinäyttelyyn osallistuneet kortit ovat nähtävillä Tikkurilan kirjaston lukusalissa. Juhlistaaksemme vielä Laurean kirjastokortin menestystä seuraa hyvä tarjous kaikille teille: elo-syyskuun aikana on mahdollista käydä vaihdattamassa maksutta vanha Käpykortti uuden ilmeen mukaiseen korttiin lähimmässä Laurea-kirjastossasi. Samalla voit ostaa mukaasi Laurea-kirjaston kangaskassin kahden euron hintaan!

Tervetuloa asioimaan kirjastolla!

Read Full Post »

Päädyin harjoittelijaksi Laurea-kirjastoon kaukaa Pohjois-Pohjanmaalta, Oulusta. Opiskelen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa ja opintoihini kuuluu pakollisena 14 viikkoa kestävä ammattiharjoittelu. Alusta lähtien minulle oli selvää, että haluan harjoitteluun pääkaupunkiseudulle. Koen, että työllistymismahdollisuudet ovat täällä rutkasti paremmat valmistumisen jälkeen kuin Oulun seudulla, jonne kirjastoalan koulutusta on keskitetty. Halusin myös ehdottomasti paikkaan, jossa harjoittelijalle maksetaan palkkaa harjoittelun aikana. Ammattikorkeakoulukirjasto työympäristönä kiehtoi myös, samoin kirjaston sopiva koko – ei kirjastokopeille tai viiden kerroksen jättirakennuksille. Kuinka ollakaan, Laurea-kirjasto Leppävaara täytti kaikki kriteerini.

Huomioita syyskuun ajalta: Laureassa ei ole vahtimestareita vaan isäntiä!  Entistä kielten opiskelijaa ilmaisu hymyilyttää.  Yhteisöllisyys on näkyvää ulkopuolelta tulevalle – ihmiset tervehtivät toisiaan koulun käytävillä, opiskelijat ja henkilökunta jonottavat samoissa ruokalajonoissa ja kyläkahveja nautiskellaan joka perjantai. Jännää on myös huomata, miten koulussa opiskelluista asioista oikeasti on hyötyä työmaailmassa! Kuun loppupuolella osallistun Lutraajien eli luetteloijien työryhmän kokoukseen ja ymmärrän ainakin omasta mielestäni sujuvasti kaiken, mitä kokouksessa puhutaan.

Lokakuussa pääsen osallistumaan Kirjastoverkkopäiville, uunituoreen Kaisa-talon esittelykierrokselle ja Kirjamessuille.  Metadata-asiat menevät ehkä vähän yli hilseen, mutta e-kirjaesitykset kiinnostavat. Kaisa-talo on huikaiseva ja ihan mieletön pelkkänä tilanakin. Kirjamessuilla taas käyn tekemässä hyviä joululahjahankintoja, vai olivatkohan enemmän heräteostoksia? QR-koodit ovat johtotähtenäni tekemisissäni useamman viikon, lisää niistä voit lukea täältä. Luettelointi itsenäisesti alkaa myös sujua. Kuun ammatillinen kohokohta taitaa olla luetteloidessani kirjaa EVVVK : Kimi Räikkösen parhaat.

JoulutähtiäMarraskuussa lähden vierailemaan myös muissa Laurea-kirjaston yksiköissä. Porvoon campus on viedä jalat alta ja vanha kaupunki on kuin toiselta vuosisadalta. Tikkurilassa pääsenkin levittämään QR-koodien ilosanomaa ainakin uutuushyllylle asti. Marraskuussa saapuu myös vaihtari Itävallasta Leppävaaraan. Koko ajan tuntuu olevan jotain spesiaalia menossa. Marraskuun aikana kasataan kokoon myös Laurea-kirjaston joulukalenteri, joka ilmestyy blogipostausten muodossa. Enpä olisi uskonut harjoittelun alussa stailaavani pingviiniä eri asuihin tai kirjoittavani blogia Oulun murteella. Puhumattakaan silkkipaperilumihiutaleiden leikkelystä, mitä tuli harrastettua viimeksi ala-asteella.

Työtehtäviä minulla on ollut reilun kolmen kuukauden aikana monenlaisia: normaalin asiakaspalvelun ja siihen liittyvien rutiineiden lisäksi olen luetteloinut kasapäin kirjoja, tutustunut e-aineistoihin ja niiden käyttöön mobiililaitteilla, vääntänyt ohjeita yhdestä sun toisesta asiasta, tutustunut QR-koodeihin ja niiden toimintaperiaatteisiin ja istuttanut niitä kirjastoympäristöön, kirjoittanut kirjaston blogiin useammankin postauksen, osallistunut solmutyöskentelyyn, vieraillut muissa Laurea-kirjaston yksiköissä sekä tutustunut moniin uusiin kirjastotäteihin (ja siihen yhteen setään). Uskaltaako joku vielä väittää, että kirjastotyö on pelkkää kirjojen piippaamista tiskillä? Hämmentävää on ollut myös huomata, kuinka pienet piirit kirjastomaailmassa onkaan. Joku tuntee aina jotakin kautta jonkun toisen itselle tutun henkilön. Eipä taideta kirjastolaisia turhaan kutsua verkostoitumisen ammattilaisiksi.

Tätä kirjoittaessa elellään harjoitteluni viimeisiä päiviä. Olo on haikea, mutta päättäväinen: nyt pikaisesti opiskelut loppuun, opinnäyte valmiiksi ja työelämään kiinni! Samalla olen asettanut itselleni tavoitteita: Haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Haluan tehdä työtä, josta pidän. Haluan olla innostunut työstäni ja valmis kehittymään ja oppimaan uutta. Haluan työpaikan, johon menemistä ei tarvitse voivotella edellisenä iltana. Haluan kirjastoalan ammattilaiseksi. Mielestäni Laurea-kirjasto ja sen henkilökunta täyttää edellä mainitut kriteerit. Ennen kaikkea harjoitteluaika on vahvistanut näkemystäni siitä, että kirjastoala on ”minun juttuni”.  On ollut hienoa olla osa tätä joukkoa. Pingviineitä unohtamatta.

Elina_Pingy

Elina

Read Full Post »

Laurean kirjastolaiset ovat ystävällisesti luvanneet ohjata pientä pingviiniä tämän etsiessä joulun mieltä. Näissä merkeissä Pingyn matka jatkuu Espooseen, jossa sijaitsee Laurealainen aktiivisen elämän keskus: Active Life Village.

Mitä on se aktiivinen elämä, jota täällä niin kovin mainostetaan? Piileekö siinä joulumieli?

Osaavatko nuo ihmiset muuten tuossa kuvassa lentää? Pingy katsoo surullisena omia siipiään. Näillä ei ole koskaan lennetty. Pingyn salainen unelma on aina ollut oppia lentämään. Unohdetaan joulu hetkeksi. Voisiko tästä talosta ja sen tarjoamista aktiviteeteista olla apua pienen pingviinin lentotaidon kehittämiseen?

Pingy aloittaa jumppasalista. Jos oikein paljon vahvistan näitä lihaksia…

Pienet jalat irti maasta. Tuntuu ihanalta, huutaa pingviini!!

Tämä on trampoliini. Jump, jump, jump.  Jihuu!!! Ei ole varmaan ikinä ollut näin hauskaa, kiljuu pieni lintu!
Mutta auts. Innostuikohan pieni otus nyt liikaa? Venähtikö siipi?

Onneksi Otaniemen Laureasta löytyy fysioterapiaosaamista. Nyt saa Pingy fysioterapeutilta kunnon siipihieronnan ja määräyksen ottaa jatkossa hiukan rauhallisemmin. Täytyy pingviinin pysyä ruodussaan!

Kyyti rollaattorilla kirjastoon.

Fysioterapeutti määräsi lepoa. Olipa tämä Otaniemen Laurea aktiivinen kokemus. Avartavaa. Tykkäsin, kivusta huolimatta, miettii Pingy.

Auton takapenkille ja kohti uusia seikkailuja! Joulumieltähän tässä oltiin etsimässä? Meinasi tuossa liikunnan riemussa unohtua.

Read Full Post »

Niin vaan olivat maisemat jälleen vaihtuneet ja Pingy oli jälleen tien päällä etsiessään vastausta siihen,  mikä on joulu ja miksi siitä niin paljon puhutaan. Mahtaisiko joulutunnelmaan päästä Porvoossa? Sitä lähti Pingy selvittämään yhdessä wieniläisen vaihtotyöntekijä Marian kanssa pimeänä joulukuun päivänä. Mariaa sopivampaa matkakumppania ei näin joulun alla voisi kuvitellakaan. Maria – Herran pikku piikanen. Henkiseksi tuekseen, tulkikseen ja ajurikseen Pingy ja Maria saivat monitiaitoisen informaatikko Minnan.

Ensin katsastettiin Porvoo Campus ja sen kirjasto. Sieltä löytyi ainakin upea tonttulakki antamaan sopivaa fiilistä etsintään. Campuksella maisteltiin myös ensimmäiset jouluglögit pipareiden, rusinoiden ja manteleiden kera. Hyvältä maistui -nammmmm! Viereinen kulttuuri-  ja kongressikeskus Taidetehdas oli jouluvaloineen valmis ottamaan vastaan jouluun valmistautuvat porvoolaiset ja kauempaakin tulevat, siis vaikka Itävallasta.

Vahvempaa tunnelmaa kuitenkin kaivattiin ja sitä lähdettiin etsimään Porvoon vanhasta kaupungista, joka on Porvoon joulun sydän. Vanha kaupunki oli samalla viikolla pukeutunut jouluasuun jouluvaloineen ja jouluisine näyteikkunoineen.  Kynttilät paloivat lyhdyissä. Kauppakatujen ylle oli ripustettu upouudet, sydämen muotoiset jouluvalot. Aiemmat jouluvalot oli kekseliäästi rakennettu punaisista 10 litran ämpäreistä. Niistä ei koskaan oikein oltu pidetty ja niinpä ämpärit saivat jäädä historiaan. Kyllä – joulutunnelma ei voinut olla vahvistumatta vanhan Porvoon kujilla.

Joulun tulo Porvooseen varmistetaan kolminkertaisella joulunavauksella. Tänä vuonna ensimmäisenä ehti  Wanhan Aseman Makasiinipuoti, jo marraskuun puolessa välissä. Seuraavaksi avatiin keskustan joulu tunnuksella Tule joulu Porvooseen. Tähän avaukseen joulupukki on viime vuosina tullut vesiteitse; toisiaan moottoriveneellä, toisinaan vesisuksilla. Viimeisenä avattiin Vanhan Porvoon joulu Raatihuoneentorilla. Tähän avaukseen kuuluu muumeja ja musisointia. Muumien äiti, Tove Jansson, vietti lukuisia kesiään Porvoon saaristossa pienellä Klovharunin saarella. Ennenkuin Joulu saapuu, ehditään vielä kruunata Lucia-neito 13.12. Raatihuoneentorilla. Tuomiokirkossa nautitaan musiikista Lucian ja kahden tärna-tytön (kamarineidon) kanssa.

Porvoossa joulutunnelma saa täyttymyksensä jouluaattona  kaupungin järjestämässä perinteisessä Joulurauhan julistuksessa vanhalla Raatihuoneentorilla. Tori ja lähikadut ovat täynnä ihmisiä. Tilaisuuden aloittaa Porvoon-Suomenkylän soittokunta esittämällä Jouluyö, juhlayön. Julistuksen lukee tänä vuonna kaupunginjohtaja. Runebergskören BSB laulaa kaksi laulua:  Det är en ros utsprungen ja Maa on niin kaunis. Tilaisuus päättyy soittokunnan esittämään Enkeli taivaan. Lopuksi on yleisöllä tapana taputtaa kiitokseksi. Tumppujen ja rukkasten pauke pimenevässä illassa on porvoolaisten omaa joulumusikkia.

P.s. Maria ja Minna voisivat olla varmoja, että viimeistään Joulurauhan julistuksessa joulutunnelma on löytynyt.

Read Full Post »

Se oli ihan normaali marraskuun lopun iltapäivä Hyvinkään Laurea-kirjastossa. Opiskelijat pörräsivät kuumeisesti kurssitöidensä lähdemateriaalin etsinnän parissa. Kirjaston omat maskotit, pingviinit, katselivat tätä menoa kummissaan. Mikä on tämä kiire ja tohina. Ja mikä on se joulu, josta kaikki puhuvat. Koulun ruokalassakin oli jotain pipareita tarjolla.

Näitä ajatuksia pyöritellen yksi pingviineistä, Pingy, haukotteli makiasti ja keinahteli kohti kirjaston takahuonetta aatoksissaan ottaa virkistävät päivätorkut jossain mukavassa paikassa. Nurkassa nökötti kutsuvan oloinen pahvilaatikko täynnä pehmoista kuplamuovia. Siihen olisi hyvä pingviinin pesä tehdä. Alta aikayksikön kuuluikin tasainen tuhina ja unenlahjoistaan kuuluisa Pingy oli unten mailla. Vaan miten sitten kävikään..

pingviini_laatikosta

Pingy säpsähti. Ympärillä oli pimeää. Kuului vaan tasaista huminaa ja hienoista tärähtelyä. Ou nou!! Missä mä oon?? Mitä nyt tapahtuu??

Niin, mihin Pingy olikaan matkalla? Onko joulun hengen löytyminen vaarassa? Siitä lisää lähipäivinä.

***

Mutta sitä ennen, kun kirjastolaisina rakastamme erilaisia määrittelyitä ja luokitteluita, niin tässä kaikille teille ornitologeille pieni tietoisku:

Pingviini (lat. Tuuttimus jädemus)

Pingviinilintujen heimoon kuuluu noin 17-20 lajia, joista tämä keskivartalopyöreyteen taipuvainen Aarniopingviinien lajin edustaja tavataan vaappumassa Uudenmaan maakunnassa Hyvinkään kaupungissa. Tarkempi pesiytymispaikka Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastotiloissa.

Ruumiinrakenne:
Herrasmiesmäinen, leppoisa olemus. Korkeus räpylöistä päätupsuun 70 cm, kuvun ympärys 67 cm. Vartalon alapainotteinen rakenne on ihanteellinen tanssahteluun. Voidaan tavata kesäisin myös tuutin muodossa.

Lajille tyypillistä:
Kyseessä on harvemmin Suomessa tavattu Aarniopingviinien laji, jonka edustajia on selvittämättömästä syystä pesiytynyt kolmen yksilön populaatio Hyvinkään seudulle. Populaation epäillään liittyvän jotenkin Turengissa olevaan jäätelötehdastoimintaan. Epävirallisten tietojen perusteella yksilöiden viehtymys jääkiekkoon on lajityypille ominainen. Yhteyttä kiekkourheilun viehtymykseen ei ole toistaiseksi pystytty selvittämään tieteellisen aukottomasti tarkkailtaessa lajityypin käyttäytymistä radanvarsikaupungin epätyypillisissä elinolosuhteissa. Hyvinkään pingviinipopulaatiolle tyypillistä on myös huono suuntavaisto ja eksyessä tarve hakeutua lajitovereidensa seuraan.

Ravinto:
Hyvinkääläiset Aarniopingviinit ovat ympäristöönsä sopeutuvia otuksia, jotka ennakkoluulottomasti hyödyntävät ravinnokseen ympäristön tarjoamia ravinnonlähteitä kuten kouluruokalaa. Keskivartalolihavuuteen taipuvaisuuden vuoksi pingviinien ruokintaa tulee välttää tavattaessa, jottei metabolinen oireyhtymä karkaa räpylästä. Satunnaista Vantaan joessa tapahtunutta pulahtelua ja altistumista ympäristömyrkyille sekä epäiltyä yhteyttä Turengin teollisuusalueeseen epäillään syyksi taipumukseen kerätä rasvaa keskivartaloon.


Kuuluisia pingviinejä:
*Laureamkon Lenni-pingviini
*Pingy
*Valion Pingviini
*Tux
*Pingu
*The Penguin; Batmanin arkkivihollinen
*Mumble (Happy Feet)
*Madagaskarin pingviinit: Skipper, Kowalski, Private, Rico

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: