Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kirjastot’

Kirjasto- ja tietopalveluiden maailmanlaajuisen kattojärjestön IFLAn trendiraportti julkistetiin Signaporen vuosikonferenssissa 2013. Tiivistetyt pääkohdat löytyvät konferenssista kertovasta blogista.

logo-ifla-trendsVuosi sitten, 7.2.2014, järjestettiin IFLAn presidentin Sinikka Sipilän ensimmäinen trendiaiheinen keskustelutilaisuus raportin pohjalta. Tilaisuudessa suomennos  luovutettiin eduskunnan sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajille. Päivän ohjelmassa todettiin:

”IFLA on käynnistänyt maailmanlaajuisen keskusteluprosessin, jolla pyritään luotaamaan kehittyvää informaatioympäristöä ja kirjastojen tehtävää ja vastuita uudessa digitaalisessa informaatioympäristössä.”

Kuluvan vuoden aikana trendiraportti on otettu työvälineeksi kirjastoissa ympäri maailman. Useiden maiden kokemuksia kuultiin 9.2. Sipilän toisessa trendien keskustelutilaisuudessa   ’Ahead of the Curve, recognizing and reacting to growing trends’. Yleisesti todettiin, että trendiraportti on ollut tervetullut työkalu kirjastoille.

Pääsihteeri Jennefer Nicholson muistutti Key Note –puheenvuorossaan, että trendiraportti on tuotettu yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja materiaalia löytyy hyödynnettäväksi ruohonjuuritasolla IFLAn verkkosivuilta.

trend-1-headRuotsalainen Anna Hällgren aloitti maakohtaiset katsaukset. Hän herätti ajattelemaan ympäristön muutoksia ja valmiuksiamme muuttua niiden mukana. Puheenvuoro  ”Are libraries and librarians ready for the big change, for the future?”  paljasti, että muutokseen sopeutuminen ei käy käden käänteessä: aivojen pitää ajatella 10 000 kertaa uutta asiaa ennenkuin hyväksyy sen.  Itävaltalainen Gerald Leitner käsitteli e-kirjojen globalisoituvia markkinoita, kirjastojen e-kirjatarjontaa ja lainausta. Hän kysyi, miten kirjasto voi kilpailla Amazonin kanssa, jolta saa 9.90$ hintaan 600 000 e-kirjaa Kindle-lukulaitteeseen, ja markkinat ovat laajentumassa eri kielialueille.

Italialaiselta Anna Maria Tammarolta saimme kuulla talouden vaikutuksesta kirjastojen toimintaan. Virossa trendejä on työstetty käytännön toimenpiteiksi työryhmässä, jossa oli edustajia eri kirjastosektoreilta, informaatiotutkimuksen tieteenalalta ja vastavalmistuneita opiskelijoita.  Veronika Raudsepp Linnupuun mukaan trendiraportti oli antanut sysäyksen aloittaa konkreettinen valtakunnantasoinen työ kirjastojen imagon muuttamiseksi. Charlotte C. Pedersen käsitteli Tanskassa järjestettyä kansallista konferenssia, jossa erityisesti trendi koskien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa puhututti. Pirkko Lindeberg Tampereen kaupunginkirjastolta kertoi esimerkkejä raportin käsittelystä Suomessa.

Iltapäivän paneelissa Tuija Aalto YLE:stä, Anu Valtonen Rovaniemen yliopistosta ja IT:alan asiantuntija Petteri Järvinen keskustelivat millaisessa infomraatioympäristössä elämme tulevaisuudessa.

Petteri Järvinen piti huomioillaan yleisön hereillä lounaan jälkeen. Hänen mielestään meillä on informaatiomössöä ilman arvoa.  Informaation määrä kasvaa nopeasti, tiedon määrä vain hitaasti –  se menee jopa taaksepäin. Kuvallinen informaatio on menettänyt arvonsa ja ylitarjonta on johtanut jopa siihen, että meillä on yhä vähemmän kuvia, joilla on oikea merkitys. Elämme informaation reaaliaikaisuuden harhassa, arvokas tieto ei välttämättä ole reaaliaikaista. Eikö riitä, että meillä on Google ja Wikipedia? Jotta osaisimme kysyä, meidän täytyy tietää mitä kysyä. Jos ei tiedä mitään, ei osaa kysyä. Kirjastot tarjoavat perustietoa, jonka varassa ihmiset osaavat kysyä. Järvinen heitti ilmaan ajatuksen, että myydäänkö kirjaston tietoja joskus toiminnan rahoittamiseksi.

Trends_Education

Anu Valtonen toi alkupuheenvuorossa esille, että oletamme opiskelijan pääsyn tietoon tarkoittavan, että kaikki on kunnossa. Hänen mukaansa tämä ei pidä paikkaansa, koska tarvitaan kriittistä lukutaitoa ja kykyä analysoida informaatiota. Kuvallisesta informaatiosta hän totesi, että kieltä käännetään, mutta entä kuvien kääntäminen kulttuurista toiseen, mitä se merkitsee tulkinnalle. Tuija Aalto tähdensi keskustelussa mediakasvatusta sekä taitoa arvottaa ja seuloa tietoa. Keskustelussa pohdittiin myös, tyhmentääkö verkko meitä. Verkko tarjoaa meille sellaista informaatiota, mitä hakukone olettaa että haluamme. Kirjastoja tarvitaan, koska ne tarjoavat eri näkökulmia infokuplan välttämiseksi. Kirjastosta saa sitäkin tietoa mitä ei ole etsimässä.

Päivä oli antoisa, ja suosittelen tallenteiden katsomista Kirjastokaistan sivuilta.

Read Full Post »

Käyttäjäkysely parin vuoden välein ei yksin riitä palautteeen keräämiseksi. Tarvitaan jatkuvaa arjen palautetta kirjaston toiminnan kehittämiseen.  Verkkolomakkeesta tulee ehkä kerran vuodessa palautetta, vanhaan pöydällä olleeseen palautelaatikkoon ei tullut juurikaan kommentteja. Leppävaaran Laurea-kirjastossa päätettiin kokeilla jotain muuta.

Guestbook in the Library / Kirjaston vieraskirja

Guestbook in the Library / Kirjaston vieraskirja

Tehtiin pari yksinkertaista kokeilua:

  • Ostettiin kaksi vihkoa vieraskirjoiksi kirjastoon ja pantiin ne näkyville paikoille esille.
  • Lukusalin toimettoman white boardin reunaan pantiin kynä ja seinään teksti: Give us feedback on space and services etc. Have your say! 

Alkuun suhtauduimme skeptisesti ideaan, mutta sitten palautetta alkoi tulla. Vieraskirjan tarkoitus oli olla vapaamuotoinen kommenttikirja.  Negatiivista palautetta tai kehitysehdotuksia ei ole tullut vielä – toivottavasti jatkossa tulee. Remontin yhteydessä tehdyt muutokset ovat saaneet myönteisiä kommentteja, mikä on rohkaissut meitä kirjastonhoitajia. Alla muutamia esimerkkejä kommenteista.

Nykyinen palautteen kerääminen jatkuvana käytänteenä:Dcoration

  • Asiakaspalvelussa tulevat parannusehdotukset kirjataan vihkoon ja käsitellään työmaapalaverissa
  • Yleinen opiskelijapalaute OPALA ja niiden käsittely
  • Vieraskirjan kommenttien käsittely
  • Palautelomakkeelta tulevien palautteiden käsittely
  • Lisäksi kirjastotilassa on pieniä vihreitä lappuja, jotka kehottavat palautteenantoon.

    Kommentti kirjaston vieraskirjasta

    Kommentti kirjaston vieraskirjasta

Asiakaspalautteen keruun laajentaminen tulevaisuudessa

Erityisesti kävijäraatien perustaminen jännittää: tulisiko kukaan ja kiinnostaako opiskelijoita? Vieraskirjan käyntiinlähtö antaa toivoa.

Vapaa sana!

Vapaa sana!

Vieraskirja odottaa kommentteja

Vieraskirja odottaa kommentteja

Read Full Post »

Laurea-kirjaston designtiimi esittelee ylpeänä uunituoreen kirjastokassin. 

Tee tietoinen valinta ja kipaise hakemassa syksyn kirjat ja kassi
kahdella eurolla (2 €)  yksikkökirjastostasi!

Pingy & kassi

Pingy & kassi

Suunnittelun huumassa sanailimme vanhoja kulttuuriaiheisia tuttavuuksia teeman mukaisesti uusiksi:

Kassisanontoja
Moni kassi päältä kaunis.
Kassin aina kaunihimpi.
Vahinko ei tule kassi kädessä.
Lyhyt kuin kassin lento.

Kassilauluja
Piippolan vaarilla oli kassi, hiiala hiiala hei!
Jos sull kassi on, niin kätes yhteen lyö
Nyt kassi jupiset riimisi rupiset
Kassi ja minä (liikennevaloissa)

Kassikirjoja
Tuhannen ja yhden kassin tarinat
Kassin viemää
Seitsemän kassia / Kymmenen pientä kassia
Tuntematon kassi

Kassielokuvia
Vain muutaman kassin tähden
Tähtien kassi
Vaaleanpunainen kassi
101 kassia

Kassikavereita
Kassiopeia
Katto-Kassinen
Kassi-Alma / kassialma
Matti Kassila

Read Full Post »

On Wednesday 10.4 we were very happy to welcome the staff of Kerava unit for our Indian themed afternoon.

IT lecturer, Arvind and his wife Mini Sharma gave a presentation of the Indian wedding traditions, while showing pictures from their own wedding days at the same time. Yes “days”, it is in plural for a reason! Did you know the wedding ceremonies last for three days? Everything is being planned for months. And when the time comes, the bride and groom are treated like Queen and King!

1

The library was decorated with flowers, which is an important element in the Indian wedding,  and spices to add a touch of India. We also prepared a buffet with fresh fruits, the grapes were actually imported from India. A real Indian taste was the pulav Mini cooked for all of us. It is a dish with rice, vegetables and yogurt. A nice combination of spices and yogurt freshness satisfied every pallet!
Kollaasi1

We all had a great time. It was very interesting to learn about traditions in India and more about this colourful, marvelous country. The attendants could test their language skills when trying to translate Hindi at the word game we prepared. The Goddess of knowledge, music, arts and science helped with this demanding task.

Kollaasi2

In one of the library’s cookbooks we found a recipe for spiced tea and suggested everyone to try it at home. You’ll really like its warm and sweet flavor!

Suvilehto, P (2006). Teehetki. Helsinki: Minerva Kustannus Oy66

Dimitra P.

Read Full Post »

Olipa kerran, monta Laurean organisaatiouudistusta sitten, Helsingissä Kampin aukiolla upea valokuvanäyttely. Näyttelyssä oli esillä maailmankuulun valokuvaaja-luonnonsuojelija Yann Arthus-Bertrandin valokuvia sarjasta Earth from above. Valokuvista tehtyjä julisteita sai ostaa ja kirjastoihminen päätti, että noillahan me somistetaan meidän kirjasto.

Kuluipa sitten pitkä, pitkä aika, vähän kuin Prinsessa Ruususessa, ja julisteet uinuivat kirjaston varastohuoneessa. Työkaverit vihjailivat asiasta (”Tahtoo julisteet seinille”), mutta homma vain lykkäytyi, aina tuli jotain tärkeämpää tilalle. Lisäksi kirjastoihminen epäili, laiska kun oli, että julisteiden seinälle saaminen saattaa olla työlästä.

Ajatus tilojen kehittämisen tarpeesta hiersi mielenpohjalla. Olihan yksi kirjastomme virallisista tavoitteista tehdä tiloista viihtyisät: Kirja, kirjahyllyt ja sohva – tieto lähelläsi mukavasti. Hanketta viriteltiin huhtikuussa 2012 asiakkaille suunnatulla kyselyllä, jossa saimmekin hauskoja ja villejä kehittämisehdotuksia.

Kesälomille lähtiessä pyörimme kirjaston tiloissa etsimässä sopivaa paikkaa ja saimme vihdoin ratkaisuja tehtyä. Yläkerran parvella iskimme päätöksen kuokan maahan kuin Koskelan Jussi: Ja tosta se alkaa. Tohon tulee sohva. Sohvan hankinta oli kivuton ja nopea prosessi, kiitos talosta löytyneiden erinomaisten asiantuntijoiden ja apuvoimien. Kirjastoon saatu hirmuinen pahvilaatikkoröykkiö muuttui isoksi, pehmeäksi kulmasohvaksi.

Julisteiden kanssa edettiin edelleen pitkällä kaavalla. Kirjastoihminen tietää nyt esimerkiksi sisänosturin tuntitaksat. Kollega olisi halunnut ojentaa nosturissa keikkuvalle kehystäjä-ripustajalle myös pölyhuiskan, jotta kattolamputkin olisivat tulleet putsatuiksi samalla vaivalla.

Lopulta tuli valmista ja sitä piti tietysti juhlia. Järjestimme sohvan kunniaksi viralliset avajaisistujaiset. Mukaan oli kutsuttu kaikki talossa tuolloin olevat. Runsaslukuinen vierasjoukko pääsi Laurea-nauhan leikkaamisen jälkeen kilistämään muovimukeja ja nauttimaan suklaata. Palaute oli positiivista ja uusiakin ideoita syntyi. Espanjalaiset harjoittelijamme kysyivät heti mahdollisuutta varata sohva joka päivä siestan aikaan.

Kirjastoihmisen käsitys sisustuksesta on ollut se, että muutossa huonekalut ja tavarat kannetaan sisään ja niille etsitään paikka. Sen jälkeen kaiken annetaan olla aivan rauhassa paikoillaan seuraavaan muuttoon asti. Vaan nyt on sisustuskärpänen päässyt puremaan ja homma lähtenyt lapasesta. Kirjastoihmisen on nähty edelleen hiippailevan markettien ja kauppojen tyynyosastoilla, josta löytyy aina vain hienompia varatyynyjä soffalle. Seuraavaksi tarvitaankin toinen sohva.

Riitta I.

Read Full Post »

Hyvinkään Laurean Kestävän kehityksen päivässä 19.4.2012 pohdittiin kestävää asumista ja elämistä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on esillä Hyvinkään Laurea-kirjastossa 27.4.2012 saakka. Lisäksi pyysimme asiakkaita kertomaan: ”Miten kehittäisin Hyvinkään Laurea-kirjastoa tilana?”

Asiakkaat ehdottivat muun muassa seuraavia:

– kiipeilyseinä
– liukumäki yläkerrasta alakertaan
– lattian elävöittäminen
– pallo- ja/tai nojatuoleja, kivoja, rauhallisia lukupaikkoja/lukunurkka, löhöilypaikkoja (suklaata & viiniä)
– viherkasveja, hyvän tiedon puu korkeaa tilaa koristamaan
– akvaario
– ohjausnurkka
– virtuaalinurkka
– vaihtuvia teemoja, näyttelyitä, esim. vuodenajoittain ja erilaista oheisrekvisiittaa
– tarkempi hyllyluokitus, vähemmän kirjoja yhdessä hyllyluokassa.

Vastanneiden kesken arvottiin kolme lahjakorttia kirjakauppaan. Onnekkaille on ilmoitettu sähköpostitse.

Ehdotukset ja muu saatu palaute lämmittivät kovasti mieltämme. Kiitos! Tästä on hyvä jatkaa, miettiä ja mittailla. Niin moni juttu olisi mukava, mutta kaikkea ei voi saada, neliöt ja eurot tuovat haastetta.

Juolahtiko kirjastotilaa parantava kuningasajatus mieleen nyt? Jaa ajatus meille täällä blogissa tai laita tulemaan libhyvinkaa@laurea.fi.

Tunnistamme itse rajallisuutemme. Tila on kortilla. Kirjat eivät millään meinaa mahtua hyllyihin. Vanhempaa ja/tai vähemmän lainattua aineistoa siirretään pohjakerroksen varastoon, josta sen saa lainattavaksi heti tarvittaessa. Vanhinta aineistoa ja myös vanhempia painoksia poistetaan pitkin vuotta; poistokirjoja onkin jatkuvasti myynnissä halvalla. 

Meidän kirjastolaisten mielestä ehdottomasti parasta kirjastotilassamme ovat isot ikkunat, valoa elämään. Mutta se ehdotettu mukava lukuparvi, siitä nää kyllä kanssa tykkäis.

HIH = Minna H., Riitta I. & Kirsi H.

Read Full Post »

Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta. Siinäpä ajatuksia herättävä teos kirjastolaisille luettavaksi. Tieteellisen kirjastoseuran seminaarissa kollega puhkui silmät loistaen monistaneensa työkavereilleen palaveriin osia tekstistä, koska kirja on loppuunmyyty. Lohjallekaan emme saaneet kirjaa heti sen ilmestyessä, vaikka tilasimme ajoissa, kun työtoveri on yhtenä tekijänä. Vaan kaupunginkirjastosta lainasin ja uusinkin lainan, jotta saisin hahmotettua, mistä on puhe. Tai no puhe on kirjaston kohtalosta, jälkeenjääneisyydestä, kirjastolaisten arkuudesta. Kirjan alussa suljetaan kirjastot ja myydään litteät näytöt ja Arabian kupit.

Kirjoittajat huutavat e-aineistojen perään. Kustantajat keräävät lisensseillä rahaa. Open Access -tiede ei pelaa, suomenkielistä kaunokirjallisuutta ei ole saatavissa kyllin. Olemme hukassa tietokantoinemme. Kliksuttelemme hiirellä ja panemme asiakkaat tekemään samoin. Lämmöllä voin yhtyä Nelli-portaalin (painajaismainen himmeli) ihmettelyyn. On hiirisormi kovilla.

Resursseja kirjastoilla on sen verran, että ovet ovat auki. Samaa mieltä. Syvällisempään toimintaan henkilökunnalla ei ole mahdollisuuksia. Silti kirjastomantra tekijöiden mukaan jauhaa ”kehittäminen”-sanaa. Asiakaspalvelu on ydintehtävä ja ymmärsin, ettei asiakaspalvelua ole kokoelman saattaminen tarvitsijan silmiin ammattimaisin keinoin vaan pelkkä tiskissä istuminen. Nyt lukijana hämmennyin. Palvelen myös vaikkapa aineistoa tilatessani.

Pitää olla ulkona ja sisällä, viedä ja tuoda kirjastoa, osata kaikkea ja vielä ennustaa tulevaisuutta. Kirjoittajat haastavat. Kokeneena kirjastotanttana kaipaisin lisää raflaavia väitteitä, enemmän ideoita, härskiä arvostelua. Pitää huutaa kunnolla tai ainakin lisää, kiitos.

Kirjaston liittolainen on kansalainen.

On helppo yhtyä komeisiin loppukappaleteksteihin: on uudistettava perustoimintojen prosesseja ammattitaitoisesti ja ulkoistettava osa töistä. Kirjaston liittolainen on kansalainen, jolla on oikeus tietoon, jota juuri kirjasto voi antaa. Miettikääpä tätä ja etsikää perusteet Eräpäivä!-tekstistä. Ei hassumpaa luettavaa, vaikka ratkaisua ei ole tai ainakaan sitä ei meille käteen anneta.

Erja H.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: