Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘e-kirjat’

WP_20140828_Pingy

Tapahtui tällä viikolla. Demoefekti iski aloittaville opiskelijoille pidetyssä kirjastoinfossa.

Informaatikot Reetta ja Harri (nimet on muutettu) kävivät oheisen sähköpostikeskustelun.

Reetta: Hei Harri, otanko yhteyttä IT:hen vai osaatko ratkaista Ellibs-kirjojen ongelman. Eivät aukea lainkaan vaan tulee virheilmoitus: “EZproxy Server Error, please tell your server administrator to check messages.txt for a MaxVirtualHosts error”.  Kokeilujeni mukaan näyttäisi koskevan kaikkia Ellibs-kirjoja.

Harri: Moi, ilmoitettu proxya ylläpitävälle taholle. Toivotaan pikaista korjausta.

Harri, myöhemmin samana päivänä: Moi, nyt on proxyn määritteitä viilattu. Näemmä pääsee taas Ellibs-kirjoihin. Ilmoittele jos vielä takkuaa.

Reetta: Hyvä homma. Toimimattomuuden huomasin tietysti kirjastoinfoa pitäessäni, kun reteesti päätin näyttää Ellibsia ilman että olin testannut työpöydän ääressä etukäteen.

Harri: Näin se homma etenee. Montako kertaa on vastaava käynyt painettua kirjaa demotessa? Sivut ovat jumiutuneet kiinni toisiinsa, kirja katoaa kun siihen koskettaa jne. Ee on eetä.

******

Uskomme – tai ainakin toivomme – että tuleville sukupolville e-aineistot ovat täysin ongelmattomia käyttää ja että käyttöliittymätkin toimivat hienosti. Uuden omaksuminen on aina pikkuisen työlästä.

 

Introducing the book

Read Full Post »

Olen nykyisin kirjaston käyttäjän roolissa, ja arvaatte varmaan, että testaan kirjastomme toimintakykyä. Ajatuksia ja ideoita pukkaa mieleen, ja kun on hyvät suhteet kirjastolaisiin, niin rohkenen jotakin ehdottaakin.

Huomaan käyttäväni sekä painettuja kirjoja että e-aineistoa. Kirjastolle suuri kiitos, että testikäytössä oli muutamia e-readereita. Niiden kokemusten perusteella joulupukki toi meillekin iPadin, jota nyt hyödynnän surutta. Ilman kirjastoa minulla olisi ehkä Kindle, joka ei vastaisi ollenkaan tarpeisiini. Kannatan, että kirjasto esittelee jatkossakin käyttäjille vempaimia.

Mielelläni lukisin kaiken e:nä teekupposen ääressä kotona, mutta ei minulle tuota tuskaa matkustaa kirjastoonkaan, kun on pakko. Huomaan, että se on samalla mielenhuoltoa, vaihtaa jokunen sana luotettavien tietoasiantuntijoiden kanssa. Se kirjakin tulee yleensä otettua kainaloon ja toinen kaupanpäälle.


Kummallekin on oma roolinsa, painetulle ja e-aineistolle. Tällä hetkellä ne ovat omassa työskentelyssäni melko tasavertaisia, mutta siirtyy sitä mukaa e-aineistojen puolelle, kun tarjonta kasvaa. On kuitenkin mukavaa, että on kirjasto ja siellä kirjoja, joita voi käydä lainaamassa. E-aineistot ovat massakulutustavaraa, joita voi hotkia monta putkeen ja tulla viisaaksi. Kirjat taas ovat luksustuotteita, joiden parissa voi tuntea älyllistä iloittelua viisaampiensa seurassa.

Tänään kirjastossa käydessäni toivoin tiedonhakukoneella tapaavani Lauruksen ohella Nellin. Sehän on kätevästi joskin vähän ujosti löydettävissä Lauruksen yläpalkista. Haluaisin kuitenkin tavata Nellin kahden kesken. Olisiko mahdollista, että joka toinen kirjaston tiedonhakukone olisi oletusarvoisesti auki Nellinä? Nellissäkin on tarvittava linkki Laurukseen.

Hanna Lahtinen

vapaana kirjastotyöstä, mutta ei kirjastosta

Read Full Post »

Muistatteko vielä joulun 2009 ja sen ajan hetkellisen lahjahitin Piikkimaton? Viime jouluna piikkimaton sijaan monen paketin kääreistä kaivettiin esiin e-kirjan lukulaite. Vuoden turhake-kilpailussa hyvin pärjänneen piikkimaton pölyttyessä kaappien perukoilla e-lukulaitteet tulivat jäädäkseen. E-lukulaitteiden mainoksia ei voi olla huomaamatta, mutta miten on niiden sisällön eli e-kirjan laita? Tässä hieman kokemuksia viimeisen vuoden ajalta e-kirjojen välittäjäorganisaation näkökulmasta.

Noin vuosi sitten kirjasimme vuoden 2015 tavoitteisiimme, että hankimme keskeisen osan kokoelmastamme e-aineistona. Valmiiden tietokantapakettien lisäksi päätimme tutustua e-kirjojen yksittäishankintaan. Kevään korvalla otimme aluksi koekäyttöön ja myöhemmin ostimme oikeudet MyiLibrary e-kirjapalveluun. Loppukeväästä teimme ensimmäisen koeluontoisen e-kirjahankinnan ja odotimme innosta täristen kirjan saapumista. No sitä sitten odoteltiinkin kaikkine välivaiheen hyvä tovi ennen kuin saattelimme alkusyksystä kirjapienokaisen ikään kuin vanhemman ääretöntä ylpeyttä tuntien ensimmäistä kertaa näkyviin kirjaston tietokantaan.

Alun perin olimme kuvitelleet hankkivamme käyttöömme valmiin e-kirjojen ostopalvelun, joka pienillä säädöillä saadaan vastaamaan tarpeitamme. Käytännössä olemme huomanneet tekevämme pioneerityötä palvelun ominaisuuksien ja toimivuuden kehittämisessä yhdessä e-kirjatoimittajan kanssa. E-kirjojen tilaamisessa ja toimituksessa, marc-tietueiden toimittamisessa, laskujen viitetiedoissa, jo maksettujen e-kirjojen pysymisestä tietokannassa ja monessa muussakin asiassa olemme joutuneet jatkuvasti olemaan tarkkana. Kehitysideat ja palautteet on otettu ilahtuneena vastaan niin palvelun tarjoajan päässä täällä Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. On hienoa olla mukana vaikuttamassa e-kirjojen tekniseen kehitykseen!

Tämän hieman vajaan vuoden kokemuksen pohjalta on jäänyt vaikutelma, että markkinoille on laskettu nopeassa ajassa lukuisa määrä erilaisia e-lukulaitteita, jotka aktiivinen osa käyttäjistä on ottanut mielenkiinnolla vastaan. Tämän hetkinen ongelma piilee siinä, etteivät kirjojen kustantajat ja toimittajaorganisaatiot ole pystyneet vastaamaan kysyntään niin teknisesti kuin sisällöllisesti.

Kehityshaluisen ja innovatiivisen oppimisympäristön näkökulmasta perusasiat on saatava kuntoon ennen kuin voimme täysipainoisesti hankkia kokoelmaan lisää e-aineistoa. Taloudellisesti ajatellen ja innovatiivisten tilaratkaisujen näkökulmasta on sääli hankkia jatkuvasti lisää perinteisiä paperisia ja nopeasti vanhentuvia kurssikirjoja viemään hyllytilaa, kun voisimme satsata kaikkien saavutettavissa olevaan e-aineistoon ja kehittää kirjastoon opiskelua edistäviä vuorovaikutuksellisia tiloja.

Kattavan e-kirjakokoelman lisäksi mielenkiintoisia haasteita e-kirjojen tulevaisuuteen tuo niiden uudet käyttömahdollisuudet. Tähän saakka kertaostoksena hankittujen tietokantapakettien e-kirjoja on voinut lukea koulun verkossa sekä etänä omalta koneelta. Ellibsin e-kirjoja on ollut myös mahdollista ladata e-lukulaitteelle. E-kirjojen DRM-suojaukset (Digital Rights Management) rajaavat e-kirjojen käyttöä esim. yhtäaikaiskäyttäjien määrän osalta tai voivat tehdä lukemisesta käyttöliittymäriippuvaista.

Syksyllä 2010 saksalainen Springer Verlag aukaisi tietä uudenlaiselle e-kirjojen myyntimallille. Se uutisoi vapauttavansa tieteellisten kirjastojen käyttöön 40 000 e-kirjaa DRM-suojauksesta. E-kirjassa, jossa ei ole DRM-suojausta, ei ole rajoitettua yhtäaikaiskäyttäjien määrää, joten sen saatavuus paranee tässä mielessä. Tämä uudistus tasapuolistaa e-kirjojen lukemisen kaikille eikä siten rajoitu vain oppilaitoksen verkkotunnuksen haltijoille.

Kokemuksemme e-kirjojen hankinnasta ja käyttöönotosta ovat olleet vauhdikkaita ja vaatineet paljon asiaan paneutumista. Kuten kollegani totesi kesken tämän prosessin niin ”Näin jännää ja näin paljon läheltäpititilanteita ei olekkaan ollut sitten vuoden ’85, jolloin olin kesätöissä hautausmaalla.”

Odotukset ovat kuitenkin korkealla, koska e-kirjat ovat kirjojen tulevaisuus.

Read Full Post »

Kehittämismatka Amsterdamiin huvitti talon henkilökuntaa kohteen maineen takia. Harva kirjastoalan ulkopuolinen tietää, että alan innovatiivisemmat maat ovat tällä hetkellä Hollanti ja Tanska – siksi kirjastohenkilökunta matkustaa Hollantiin oppiin. Yksi keskeinen tavoite oli luoda käsitystä e-kirjan liiketoimintamalleista ja käyttöönotosta. Vierailimme Swetsin ja Elsevierin pääkonttorilla ja kävimme keskustelua. Tässä on muutamia heränneitä ajatuksia.


Amsterdamista löytyy muutakin kuin punaisia lyhtyjä

E-kirjabusineksen liiketoimintamallit

E-kirjahypestä syntyy helposti vaikutelma, että e-kirjat ovat jo selkeä ja valmis tuote. Viimeistään SWETS:in ( Swets on valittu Laurean e-kirjatoimittajaksi vuonna 2009) ja Elsevierin vierailulla ymmärtää, että e-kirjabusiness hakee vielä liiketoimintamallejaan.

Tilannetta tällä hetkellä kuvaa hyvin se, että vierailu SWETSin pääkonttorissa alkoi Laurean e-kirjojen ja marc-tietueiden toimitukseen liittyvien ongelmien selvittämisestä. E-kirjoja voi tällä hetkellä ostaa yksittäin, tietokantapakettina sekä uutena käyttöperusteisesti (patron based) jolloin maksetaan varsinaisesta käytöstä sen sijaan, että ostetaan pakosta valtava kokoelma, jonka käyttöaste on varsin alhainen. Käsittääkseni myös DawsonEra tarjoaa samantapaista palvelua. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin malli toimii.

Yksi e-kirjoihin liittyvä ongelma on se, että suurin osa korkeakouluissa käytössä olevista e-kirjoista tarvitsee verkkoyhteyden. Tästä syystä niitä ei voi lukea kaikissa e-kirjalukijoissa ja niissäkin joissa gsm tai wifi verkkoyhteysvaatimus hankaloittaa lukemista esim. junassa tai bussissa. Lukulaitteisiin on tietoni mukaan mahdollista ladata kirjaston e-kirjoista ainoastaan Ellibsin palvelusta. Kysymykseemme siitä, olisiko jatkossa mahdollista saada e-kirjoja ladattaviksi lukulaitteisiin Elsevierillä ja SWETS:illä ei ollut vastausta.

Tietokantaan perustuva myyntimalli on varsin jäykkä nopealiikkeiselle amk-kirjastolle eikä tietokanta  ole kovinkaan hyvin räätälöitävissä esimerkiksi tutkimuksen uudelleen suuntautumisen ja asiakkaiden mukaan. Toisaalta loppukäyttäjän kannalta metahakupalvelujen kehittäminen on tärkeää e-kirjojen käyttöönotossa.

Itse e-kirja ja –artikkelikin kehittynevät tulevaisuudessa: Elsevierin myyntijohtaja arvioi, että sähköinen artikkeli muuttuu perinteisestä pdf:stä monipuolisemmaksi hyperilinkkien, kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmäksi. Tekijänoikeusasiat ja Open Access sen sijaan eivät juuri nousseet palveluntarjoajien kommenteissa esiin: Ilmeisesti rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvät käytänteet ovat vielä varsin kesken. Oma johtopäätökseni on, että kirjoittamisen, julkaisemisen ja kustantamisen raja-aidat sekoittuvat ja koko kustannusala voi olla varsin toinen tulevaisuudessa. Tässä myös kirjaston on etsittävä uusi rooli.

Entä kotimainen e-kirjabusiness?

E-kirjakustantajat ja palveluntarjoajat ajavat voimakkaasti e-kirjoja painettujen kirjojen tilalle. Niin SWETSin kuin Elsevierinkin kanta oli, että kirjoissa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama ilmiö kuin musiikissa: Digitaalinen aineisto korvaa painetun aineiston.

Suomen kirjastojen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys e-kirjojen yleistyessä on, saadaanko kotimaisia julkaisuja laajemmassa määrin lainattaviksi e-kirjoiksi.

Tekijänoikeudellisesti ongelman ydin on se, että painettujen kirjojen ja sähköisten kirjojen lainaamiseen sovelletaan periaatteessa erilaisia tekijänoikeuslain periaatteita. Painettuun kirjaan tekijänoikeuslain 19§ mukaan ”Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen.” WIPO:n tekijänoikeussopimuksen mukaan verkkoteoksen tekijänoikeudet ovat oikeudenhaltijalla.

Käytännössä ongelma on kustantajan ja kirjastojen välisissä sopimuksissa ja kustantajien kiinnostuksessa luoda liiketoimintamalleja palvelemaan kirjastoja.  Toistaiseksi kotimaista aineistoa on saatavilla kirjastojen lainattavaksi tai välitettäväksi vain vähän ja se on tietokirjallisuutta – omien tietojeni mukaan yksittäiskappaleina lähinnä Ellibsin kautta ja tietokantamallin mukaisesti WSOYPron ja Juridica kautta. Kuinka luoda sopiva malli laskuttaa bestsellerin lainauksesta kaupungin kirjastolle, jonka asiakaskunta verkossa voisi olla koko suomenkielinen kielialue? Osin fatalistisen epäuskoisista näkökulmista huolimatta valoa on näkyvissä, mm. ruotsalainen e-lib on aloittanut kaunokirjallisuuden myymisen e-kirjoina ruotsinkielisille kirjastoille ja palvelu on otettu käyttöön mm. Pietarsaaressa.

Kirjaston maksullisuus

Suomalaisille koulutuksen ja kirjaston maksullisuus on punainen vaate. Hollannissa oli mielenkiintoista huomata, että kirjaston käyttö oli vierailemissamme kirjastoissa maksullista. Mm. DOK Library Concept Centerissä kirjastomaksu oli 35€ työssäkäyvältä aikuiselta, muiden oli mahdollista saada palvelu ilmaiseksi. Tämän lisäksi käyttäjä maksoi samaan tapaan myöhästymismaksuja kuin Suomessa.  Tilanteeseen linkittyy mielenkiintoisesti SWETSin markkinointijohtajan kertomus Hollannin politiikassa tänä syksynä esitetystä aloitteesta kirjastojen lopettamiseksi kalliina kulturellina ylellisyytenä. Keskustelua kirjaston tulevaisuudesta tässäkin mielessä tullaan varmasti käymään jatkossa myös Suomessa.

Mitä jäi käteen?

Tällä hetkellä parhaaksi ratkaisuksi oman toimintamme kehittämisessä seuraavan viiden vuoden aikana näen, että Laurea-kirjasto seuraa e-kirjojen kehitystä, tutustuu lukulaitteisiin ja jakaa tietoa e-kirjoista ja niiden mahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätös ostaa lukulaitteita on ollut erittäin järkevä ja lukulaitteiden esittely on ollut positiivisinta kirjastomarkkinointia vuosiin.

Kehitysideoita palvelun kehittämiseen:

  • Kirjasto ottaa roolin e-kirjojen ja lukulaitteiden tuntijana ja kehityksen seuraajana, asiantuntijatahona
  • Kirjasto profiloituu Open Access -liikkeen edistäjäksi
  • Kirjasto hankkeiden esilletuojana Laurean julkaisujen kautta, kirjasto hankeikkunaksi
  • Kirjasto linkittyy Laurean julkaisuosaston kanssa ja pyrkii saamaan roolia tietohallinnossa
  • Painettujen kirjojen/e-kirjojen suhdetta muutetaan vähitellen, tekniikan ja sisältöjen kehittyessä

Read Full Post »

Kirja on filosofinen esine

Näin maalaili Akuliina Saarikoski  Hesarin e-kirjaraadissa ja herätti hilpeyttä nörteissä.  Tänä syksynä jos jonkinlaiselta kulttuurihenkilöltä on kysytty kantaa asiaan, lehdet ovat täyttyneet lukulaitearvosteluista ja e-kirja on viimeistään nyt noussut tavisten tietoisuuteen. Entä kirjasto – voisiko kirjasto tarjota e-kirjoja luettavaksi samaan tapaan kuin Amazon tai iBookstore? Laurea-kirjasto tarttuu härkää sarvista ja järjestää e-kirjatapahtuman Otaniemen Laureassa ma-ke 22.-24.11. ja Leppävaaran Laureassa to 25.11. Tapahtumassa pääsee testaamaan lukulaitteita ja e-kirjoja. Glögitarjoilu. Leppävaarassa mukana myös WSOYPro,SWETS My iLibrary ja EuroPublications.



iPad ihan käden ulottuvilla

Laurea-kirjastoon on hankittu e-kirjalukulaitteita (iPad, Kindle, Sonyn eReader) henkilökunnan ja asiakkaiden testattavaksi. Laitteet kiertävät Laurean kirjastoja Roadshow –periaatteella tänä talvena.

IPad on paras tähän asti testaamistani lukulaitteista yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä voi tehdä muutakin kuin lukea laitteeseen ladattuja maksullisia kirjoja:  iPadia voi käyttää sim-kortin avulla missä tahansa ja sillä voi selailla verkossa ilmaiseksi tarjolla olevia julkaisuja (esim. osoitteessa www.theseus.fi) ostettujen verkkokirjojen tapaan – tosin sim-korttia ei ole saatavilla vielä Suomessa.  iPad ei ole hirttäytynyt omaan kirjakauppaansa kuten Amazonin Kindle ja käyttöliittymä on seksikäs ja helppo. Samalla voi tehdä muistiinpanotiedostoja ja viihdyttää itseään vaikkapa youtuben videoilla.

Vaikka iPad on ylivertainen muihin tämän hetken lukulaitteisiin nähden ja isolle osalle käyttöliittymä on tuttu iPhonesta, flashin toimimattomuus, ongelmat muutamien verkkosovelmien käytössä (esim. Google Docs)  ja alussa hiiren ja näppiksen puute jossain määrin häiritsevät tottuneenkin macin käyttäjän kirjojen selailua: iPad ei kuitenkaan ole MacBook pienoiskoossa. 500-sivuisten romaanien lukijalle e-paperinäytön puute on alkaa myös tuntua pidemmän päälle silmissä.

Lukulaitteiden kehitystä on mielenkiintoista seurailla, tällä hetkellä vielä pidättäydyn ostamasta itselleni iPadia ainakin ennen iPad 2:n ilmestymistä huhtikuussa, vaikka mieli tekisi. Näillä näkymin Laurea keskittyy tarjoamaan sisältöä eikä lähde lukulaitteiden lainaukseen mukaan.

Saako e-kirjoja lainata kirjastosta?

Monelle tavikselle tulee yllätyksenä, että kirjastoista saa jo tätä nykyä luettavakseen e-kirjoja omaan lukijaan tai tietokoneelle – ja vielä ilmaiseksi. Tarvitaan vain peruspalvelutunnus ja sillä pääsee Nellin kautta liikkeelle.

Nellin kautta Ebrarystä löytyy 45 000 e-kirjaa, Springer Linkistä 650 tietojenkäsittelyjn kirjaa  ja World Public Librarystä 900 000 tieteen ja kaunokirjallisuuden klassikkoa. Lisäksi kirjasto on tänä vuonna rakentanut valmiuksia laajamittaisempaan yksittäisten e-kirjojen hankintaan My iLibraryn kautta. Laurea-kirjasto panostaa jatkossa e-kirjojen hankintaan ja käyttöön laajemminkin.  Torstain tapahtumassa keskustelemme henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa tarkemmin e-kirjojen hankinnasta ja lisäksi voimme ostaa jo paikan päällä painettuja EuroPublicationsin business-kirjoja.

Pieniä kiviä rattaissa

E-kirjojen laajamittaisemman ostamisen ongelma on e-kirjojen yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoitus sekä hinta. Toistaiseksi yksittäisten e-kirjojen hinnat ovat lähes samoja tai jopa korkeampia kuin painettujen kirjojen. Sähkökirjan hintaa selittää osaksi se, että sen arvolisävero on kovempi 23%, kun taas paperikirjan pelkkä 9%.

Toisaalta käyttöä häiritsee se, että sähköisten kirjojen myynti ja käyttö toimii osaksi vielä samalla logiikalla kuin painettujen kirjojen. Kotimainen Lingsoftin Ellibs-kirjakauppa on pitkään tehnyt kirjastojen kanssa yhteistyötä ja tarjoaa käyttöliittymän e-kirjan lainaamiselle kirjastojärjestelmän sisällä omalla kirjastokortilla; Laurea on käyttänyt Ellibsin palvelua 2000-luvun alkuvuosista asti. Ongelmana Ellibsin palvelun käytössä on se että kirjat ostetaan kappalehintaan ja yhtä kirjaa kohti on mahdollista tarjota vain yhtä lukuoikeutta kerrallaan. Lukuoikeutta ei voi lisätä joustavasti niin että tentin alla käytettävissä olisi 100 lukuoikeutta ja taas hiljaisempina aikoina yksi.

Käyttäjän kannalta ongelma on palveluntarjoajien käyttöliittymien moninaisuus ja erilaiset kirjautumiset. Jos kirjan löytäminen ja käyttöönotto on hankalaa, se jää tekemättä, jos samaa kirjaa voi lainata painettuna perinteisellä menetelmällä.

Nämä ongelmat ovat toivottavasti vain lastentauteja, jotka poistuvat e-kirjabusineksen vakiintuessa Suomessa.


Videoita aihesta:

Sofi Oksanen pohtii sähkökirjojen tulevaisuutta
Taustapeili: Uteliaalla asenteella tekniikasta

Read Full Post »

Laurea-kirjastossa testattiin talvella ja keväällä 2010 Amazonin Kindle-lukulaitetta sekä kirjastolaisten kesken että asiakkaiden  kanssa. Tässä muutamia yhdessä tehtyjä havaintoja laitteesta.

Tekniset tiedot

Testaamamme Kindle-versio oli Kindle 2, jossa näyttö on vähän pienempi kuin kesällä lanseeratussa Kindle DX:ssä. Kindle tukee formaatteja Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG.  Koko: 203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm, näytön koko 6 tuumaa. Paino: 289,2 g. Tallennuskapasiteetti 256  MB/180 MB (original) eli noin 1500 kirjaa. 3G-verkkolataus. Laitteessa on Qwerty-näppäimistö.

Käsituntuma

Opiskelijat olivat avoimen uteliaita ja innostuneita e-kirjalukulaitteesta. Osa tuli asiakaspalvelussa itse kyselemään testausta, kun oli nähnyt aiheesta mainoksen. Kindle on käteen mukavan tuntuinen, ohut ja sopivan pieni kantaa mukana vaikka povitaskussa tai pienessä käsilaukussa. Toisaalta ulkoasu ei ole houkutteleva eikä seksikäs – Ulkonäkönsä puolesta Kindle häviää jo ensikättelyssä iPadille.

Näyttö ja käytettävyys

Kindle-lukulaitteessa on e-paperinäyttö, joka vastaa sanomalehtipaperia. Tekstiä on miellyttävä lukea ja silmät eivät väsy. Kindlen näytössä ei ole taustavaloa, joten sähköistä kirjaa täytyy lukea samaan tapaan kuin perinteistä kirjaa lukuvalon ääressä. Pieni koko sopii hyvin romaanien lukemiseen. Näyttö on kuitenkin liian pieni 500-sivuisten tenttikirjojen lukemiseen: esim. Philip Kotlerin Marketing Management olisi aika hankala ottaa haltuun Kindleä käyttäen pelkästään siksi, että ruudulle ei mahdu yhtä aukeamaa kokonaisena näkyviin eikä samaa aikaa voi lukea tekstiä ja katsoa kaavioita.

Kirjojen selausta ja zoomausta on kehuttu hyväksi ja näppäräksi, mutta meidän opiskelijoittemme vaikutelma ei ollut yhtä positiivinen.  Esim. e-kirjakokoelmassa Ebraryssa hakumahdollisuudet ovat huomattavasti näppärämmät, sillä Ebrary säilyttää ajatuksen sivuista ja niiden selailusta. Kindle yhdistää tietokoneen ja kännykän toiminnallisuuksia ja esim. näppäimistö sekä oikean laidan joystick-ohjain tuntuvat hieman epäluontevilta ja liikkuminen valikoissa on aluksi hankalaa.  Esimerkiksi Nokian E71:n näppäimistö pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu luontevammalta.

Kirjojen lataus ja tekijänoikeudet

Kindlessä on 3G-latausmahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että lukulaitteeseen voi ladata kirjoja käyttäen kännykkäverkkoa vaikka mökkilaiturilta. Toiminto tuli käyttöön Suomessa vasta kesäkuussa 2010. Latasin kirjan Philip Kotler: B2B brand management 357 sivua alle viidessä minuutissa bussissa. 3G on helppo ja kätevä Amazonin verkkokirjojen lataamiseen ja uusi kirja aukeaa saman tien latauduttuaan.

Huomattavaa kuitenkin on, Kindle toimii pääasiallisesti vain Amazonin verkkokaupasta ostettavien kirjojen kanssa eikä muualta hankittuja verkkokirjoja voi lukea sillä ilman korventointia.  Kindle kyllä lukee myös pdf-tiedostoja ja lisäksi Amazon tarjoaa sähköpostityökalua muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin, mutta konvertoinnissa on aina oma vaivansa.  Verkkoa Kindlellä ei voi selailla eli sillä ei voi lukea esim. amkien Theseus-verkkokirjastosta opinnäytetöitä bussimatkalla.

Amazonin omia e-kirjoja sen sijaan ei voi konvertoida muuhun formaattiin.  Tämä johtuu tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävistä DRM-suojauksista. Kindlen e-kirjoja ei voi käyttää muissa laitteissa kuin Kindlessä. Ostaessani kirjan Amazonin verkkokaupasta luottokortilla en varsinaisesti osta kirjaa vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.  Samaa kirjaa ei saa auki omalla työkoneella eikä sitä voi lainata kaverille johonkin muuhun vehkeeseen. Jossain tapauksissa Amazon on jopa poistanut jo ostetun e-kirjan käyttäjien Kindlestä tekijänoikeussotkujen takia.

Ostaisitko itse?

Moni opiskelija tykkäsi ajatuksesta,että koko syksyn kurssikirjat saisi kulkemaan povitaskussa kotiin, kouluun ja kapakkaan. Ladattavien kirjojen hinnat myös puhuttivat, romaneita saa noin 10-15 dollaria kirja, lataamani Kotlerin kurssikirjan hinta oli vajaa 40 dollaria.

Parasta Kindlessä on E-paperinäyttö ja keveys. Ongelmallisinta on sen käytön rajoittuminen Amazonista ostettujen (tai Amazonin palvelun avulla konvertoitujen) kirjojen lukemiseen. Kindleä ei voi käyttää 3G-yhteydestä huolimatta verkon selailuun. Olisi hienoa lukea Kindlen E-paperinäytöltä Google Booksin kirjoja ja käyttää Ebraryn kirjoja Nellin kautta Kindlellä – tämä ei valitettavasti vain onnistu.

E-paperinäyttö, verkkoyhteys, sähköpoisti ja laajemmat käyttömahdollisuudet niin erilaisten tiedostojen lukemiseen kuin niiden konvertointiin – Näillä ominaisuuksilla ottaisin e-kirjanlukulaitteen omaan käyttööni.

Kindle kirjastokäytössä?

Lukulaitteiden lainaamiseen kirjastosta ei meillä oikein innostuttu: Laite ei ole ilmainen eikä erityisen kestävän oloinen. Parempi olisi panna kirjaston e-kirjapaketti ensin kuntoon ja helposti etäkäytettäväksi omalla kotikoneella.

Huomattavaa on, että kirjaston yli 50 000 tarjolla olevaa e-kirjaa vaativat verkkoyhteyden, eikä tämmöisellä lukulaitteella voi niitä käyttää. E-lukulaitteista – vaikka niitä on hypetetty jo 80-luvusta asti – tulee varteenotettavia työvälineitä tieteellisten julkaisujen ja kurssikirjojen lukulaitteina vasta, kun niihin käy useampi  formaatti ja niillä voi lukea ilmaisia julkaisuja suoraan verkosta. Monipuolisempi pieni taskussa kulkeva laite voisi hyvinkin olla jokaisen opiskelijan todellisuutta muutan vuoden kuluttua.

Read Full Post »

Sunnuntain 14.3. Hesarissa oli Petteri Tuohisen juttu ’Kännykkäkirjallisuus menestyy Kiinassa’. Siis ei erillisiä e-kirjojen lukulaitteita, luettava suoraan verkosta kännykkään. Jutun mukaan luettavaa halutaan mm. ajankuluksi odottaessa tai työmatkoilla. Siis pokkari kioskilta -ajattelu nykyaikaistettuna. Toinen vanha juttu uudessa muodossa on tekstit jatkokertomuksina. Jo Charles Dickens 1800-luvun lopulla lisäsi lehtien myyntiä kirjoittamalla pätkän kerrallaan lehtiin (siksi kirjojen luvut loppuvat siten, että on pakko jatkaa). Kiinassa voi ladata kännykkään esim. fantasiakirjaa luku kerrallaan kustantajan sivuilta. Pakko käydä sivustolla uudestaan, jotta saa tietää mitä tapahtuu.

Ovatko bibliofiilit toisenlaisia tulevaisuudessa?

Onko tilanne 10 vuoden kuluttua se, että opiskelijat lataavat kännykkäänsä luvun kerrallaan kurssin taustamateriaalista? Vai käytetäänkö Kindleä tai muuta vastaavaa e-kirjojen lukulaitetta, ehkä sellaista joka muistuttaa sähköistä paperia? Etsitäänkö e-kirjoja suoraan vapaasta verkosta tai ainoastaan käyttöoikeuksien perusteella tietokannoista? Onko e-maailman elämänkaari yllättäen päättynyt ja paperille painettu arvossaan?

Kirjaston palveluiden pitäisi olla ajan hermolla jatkuvasti. Joudumme miettimään ja ennakoimaan tulevia trendejä, jotta voimme tarjota käyttäjille oikeassa muodossa laadukkaasti kerättyjä tietoresursseja. Kokonaisuuksien rakentaminen ei käy käden käänteessä, joten päätökset on tehtävä pitkällä tähtäimellä. On siinä meille haastetta!

On muoto mikä tahansa, pergamentti tai bittijono, kirja ei häviä. Kirja symbolisoi tietoa, faktaa, viihdettä, ajankulua, ilmaisua, osaamista. Ihmisillä on aina ollut tarve tehdä merkkejä, joista heidän historiansa, aikaansaannoksensa ja ajatuksensa muistetaan. Halusimme tai emme, digitaalinen muoto jyrää tällä hetkellä. Jutussa oli, että Kiinassa digikirjallisuuden osuus lukemisesta on jo 60 %. Digisuuntaukseen on uskominen, olihan paperinvalmistuksen taitokin Kiinasta peräisin ja levisi sieltä muualle maailmaan.

Jutusta Hesarin verkkosivuilla

Read Full Post »

%d bloggers like this: