Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘e-aineistot’

Pitkä kuuma kesä…tai no ainakin tuo vähäluminen ajanjakso kevään ja syksyn välillä, alkaa taittua kohti syyskautta. Syksy on uuden aloittamisen ajankohta, joten toivotamme tänne Laurea-kirjastoon tervetulleeksi teidät uudet opiskelijat ja henkilökunnan edustajat. Tervetulleita työn ja opiskeluiden pariin olette myös te ”vanhat”. Jatkakaahan toki lukemista, tiedossa on muutama oivallinen vinkki tulevia kuukausia varten.

Avainsana on kirjastokortti. Edellisessä bloggauksessa saitte lukea, miten Laurean kirjastokortti valittiin AMK-kirjastopäivillä kauneimmaksi lajinsa edustajaksi – eikä suotta. Vaan pelkkä kaunis kuori ei kanna pitkälle. Nyt lisää tuon mitoiltaan 54mm x 85mm muoviläpyskän eduista. Kyseessä ei ole mikään tahansa bonuskortti vaan todellinen MacGyverin linkkuveitseen verrattavissa oleva monitoimikapine.

macgyver
Yhdellä kortilla saat käyttöösi:

  • Seitsemän kampuskirjaston kokoelmat maksutta – myös toimitukset kirjastosta toiseen.
  • Kurssikirjoja, kieltenkirjoja ja muita oman alasi tieteellisiä ja työelämän julkaisuja tukemaan opiskeluita ja ammatillista kasvua.
  • Huikean määrän e-artikkeleita, e-lehtiä ja e-kirjoja. Saat myös opastusta, miten voit käyttää e-aineistoja omalla mobiililaitteellasi.
  • Laurus? Nelli-portaali? AND ja OR-operaattorit? Katkaisumerkki? Asiasana? Täyttä hepreaa – ei enää kauan. Laurea-kirjastosta saat asiantuntevaa tiedonhankinnan opetusta sekä ryhmille että yksilötasolla. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi, niin katsotaan yhdessä tiedonhaku tutuksi. Tästä on sinulle hyötyä myöhemmin myös työelämässä!
  • Kirjaston e-aineistot ovat käytössäsi 24/7 ja käyttö onnistuu omilla käyttäjätunnuksillasi vaikka olisit ulkomailla.
  • Viihtyisät tilat opiskelua ja lueskelua varten.

Tule piipahtamaan kirjastolla – tehdään sinulle kortti, jolla saat kaikki edellä mainitut hyödyt käyttöösi.

Tiesithän:

Me Laureassa olemme juuri Sinua varten.

Read Full Post »

Asiakkaiden kävijämäärät kirjastoissa ovat yleisen trendin mukaan laskusuunnassa, aineistot digitalisoituvat, e-lukulaitteet vyöryvät markkinoille ja tiedonhankintatavat ovat muuttuneet pysyvästi. Uudet käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Googlea tiedonhankintaan kirjaston sijaan.

Kaikki muuttuu vauhdilla, mutta muuttuuko kirjasto? Tätä on tivattu monella suunnalla viimeaikoina

Kirjastoalan ammattilaisina meidän tulee miettiä toimintamme idea uusiksi – mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa ja miten se toteutetaan muuttuvassa maailmassa. Onko kirjasto ensisijaisesti kokoelmalähtöinen vai asiakaslähtöinen? Tässä kirjoituksessa on asiakaslähtöisiä ideoita vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen.

Tavallisen ammattikorkeakoulukirjaston arjen pyörittäminen vastaa pienen yrityksen toimintaa. Meillä on asiakaskunta ja yhteistyökumppanit, tavoitteet ja strategia toiminnallemme sekä budjetti, jonka varassa toimimme. Keräämme myös asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme, teemme hankintoja ja ”myymme” asiakkaille tuotteita ja palveluitamme. Kuulostaa ihan kaupankäynnille, eikös juu? Eikö sitten voitaisi hyödyntää kirjastossa kaupankäynnissä hyväksi havaittuja elementtejä ja miettiä myytävien tuotteiden eli kirjojen ja elektronisten aineistojen esillepanoa sekä asiantuntijuutemme eli palvelun markkinointia samalla tapaa kuten kaupoissa on tehty?

Kaupoissa tuotteiden esillepano ja osastot on tarkoin mietitty kuluttajien ostokäyttäytymistä ajatellen: houkuttelevat ja värikkäät tuotteet luovat kiinnostusta ja vetävät asiakkaita puoleensa, katteellisimmat tuotteet sijaitsevat silmän korkeudella. Asiakasta helpotetaan valinnassa markkinoimalla tuotteita näkyvästi. Uutuudet tuodaan näkyvästi esille sekä erilaisia asiakkaita ja erilaisia tarpeita varten luodaan tuotekeskittymiä. Juustot sijaitsevat tietyssä kohtaa kaupassa. Näin vapun alla viisas kauppias sijoittaa Roquefortin viereen juustokeksit, viinirypäleet ja siiderit. Eikä pidä unohtaa, että juuri ennen kassaa ja maksutapahtumaa on vielä strategisesti sijoitettuna jotain pientä kivaa täkytuotteena.

Samalla tapaa voisimme miettiä aineistojen sijoittamista kirjastossa, rikkoa perinteisiä kaavoja ja kokeilla uusia asiakaslähtöisempiä tapoja tuoda esille kokoelmaa. Kirjaston fyysisen tilan ja kokoelman kehittämisessä ja esillepanossa oleellista on kysyä suoraan asiakkaalta, mitä he tarvitsevat ja miten he löytäisivät paremmin etsimänsä. Samalla voisimme myöntää, että kirjaston perinteinen, meille tuttu tapa, ei välttämättä vastaa asiakkaiden käyttöä ja tarpeita.

Fyysisesti kirjasto sijaitsee tietyssä paikassa, mutta entä ne muut tilanteet ja kanavat, joissa voimme tavoittaa asiakkaat. Laurea-kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöönsä sosiaalisen median kanavia ja -työkaluja sekä kehittänyt aineistotietokanta Laurusta, jossa nyt aineiston löytymistä helpottaa kirjankannen kuvat.  Facebook, blogi, RSS-syötteet ja Share-ominaisuus ovat jo käytössä – eihän tässä voi muuta kuin tykätä.

Haettavuus ja jaettavuus voittaa, kuten Päivi Litmanen-Peitsala totesi amk-kirjastoille suunnatussa Tiedottamisesta viestintään-päivässä 12.4. Olennaista on kirjaston näkyvyys siellä missä asiakkaat ja heräävät kysymykset ovat. Mitä useampi asiakas jakaa tietoa toiminnastamme sosiaalisessa mediassa, sitä suuremman näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavutamme. Uuden asiakkaan saaminen vaatii kirjastosta ulos lähtemistä ja mukavuusalueelta poistumista. Kirjaston tulisi olla läsnä tilanteissa, joissa kysymyksiä herää ja hyödyntää esimerkiksi koulun sähköisiä ilmoitustauluja, tuoda aineistoja sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat sekä ottaa heihin kontaktia aktiivisesti ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  Vanhan jo olemassa olevan asiakaskunnan herättäminen vaatii huomioarvon nostamista eli tuotteiden ja palvelun tekemistä asiakkaalle arvokkaaksi. Pitää osoittaa, että käyttämällä tuotteitamme asiakas saavuttaa tietyn päämäärän, oli sitten kyseessä kurssin kokeesta läpipääseminen tai opinnäytetyön valmistuminen.

STKS:n Tietoaineistoseminaarissa 8.3. myös Janne Räikkönen peräänkuulutti kirjastoilta samaa näkyvyyttä. Aineistot digitalisoituvat, mutta avun ja neuvonnan tarve ei vähene. Asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palvelumuotoja ja personoitua palvelua – he haluavat tietää mistä apua saa ja kuka auttaisi? Selkeät yhteystiedot, tekninen tuki, chat-palvelu ja virtuaalikirjastonhoitaja vastaamassa visaisiin kysymyksiin ovat uudenajan asiakaspalvelun arkipäivää. Eihän kukaan halua kaupassakaan asioida myyjän kanssa, joka on mykkänä tiskin takana pussi päässä.

Asiakkaiden innovatiiviseen ajatteluun luottaen ja omalla asiantuntijuudella voimme pitää kirjaston tarpeellisena ja asiakaskunnalle sopivana palveluna tulevaisuudessa.

Kirjoituksen taustana omia kokemuksia työelämästä ja ideoita Päivi Litmanen-Peitsalan amk-kirjastoille suunnatusta Tiedottamisesta viestintään! AMK-kirjastojen markkinointipäivästä sekä STKS:n Tietoaineistoseminaarissa esiintyneen Janne Räikkösen opiskelijapuheenvuorosta.

Read Full Post »

Tiedonhaun ohjausta tehdessä olen havainnut, että Google löytää myös lisensoitujen tietokantojen artikkeleita ja korkeakoulun verkossa linkittää suoraan artikkeliin.  Kuinka hyvin Google oikeastaan löytää lisensoituja artikkeleita eri tietokannoista ja olisiko mahdollista ohjeistaa opiskelijoita käyttämään Google Scholaria Nellin tai jatkossa  KDK:n asemasta e-aineistojen hakuun? Tässä on yksinkertainen testi aiheesta.

Verba volant, scripta manent - kuva R. Pettersson

Tein yksinkertaistetun testin:

  • Hain lisensoiduista tietokannoistamme kustakin muutaman artikkelin
  • Kokeilin, löytääkö Google kyseiset artikkelit ja onnistuuko linkitys suoraan korkeakoulun verkossa.

Kävin läpi seuraavat tietokannat: ABI/Inform, Ebrary, Ebsco Business Source Elite, Elsevier ScienceDirect, Emerald Library. Koeasetelma oli erittäin yksinkertainen, mutta hyödyllinen kartoittamaan tilannetta opetuksia ja ohjauksia varten.

Tulokset olivat seuraavat:

Google löytää ja linkittää artikkeleihin korkeakoulun verkossa

  • Elsevier Science Direct
  • Emerald Library
  • ACM

Google ei löydä eikä linkitä artikkeleihin korkeakoulun sisällä

  • ABI/Inform
  • Ebsco Business Source Elite
  • Ebrary

Johtopäätös:
Näillä tuloksilla ei vielä voi ajatella siirtyvänsä yksinomaan Googlen käyttöön luotettavana hakukäyttöliittymänä lisensoitujen e-aineistojen hakuun. Opiskelijoiden on hyvä osata käyttää sekä Nelliä että tietokantojen omia natiiviliittymiä, sillä suuri osa opiskelijoista tekee tietonhakua kotonaan eikä koulun verkossa, jolloin linkitys vapaasta verkosta ei onnistu.

Testin tulokset panevat miettimään syytä siihen, että tietokannat ovat selkeästi omaksuneet eriävät käytänteet. Voisi kuvitella, että Google-näkyvyys lisäisi tietokannan ostotarvetta korkeakouluihin. Osa tietokannoista myy yksittäisiä artikkeleita luottokortilla, mutta ilmeisesti kaikki palveluntarjoajat eivät koe tätä järkevänä liiketoimintamallina.

Read Full Post »

Olen nykyisin kirjaston käyttäjän roolissa, ja arvaatte varmaan, että testaan kirjastomme toimintakykyä. Ajatuksia ja ideoita pukkaa mieleen, ja kun on hyvät suhteet kirjastolaisiin, niin rohkenen jotakin ehdottaakin.

Huomaan käyttäväni sekä painettuja kirjoja että e-aineistoa. Kirjastolle suuri kiitos, että testikäytössä oli muutamia e-readereita. Niiden kokemusten perusteella joulupukki toi meillekin iPadin, jota nyt hyödynnän surutta. Ilman kirjastoa minulla olisi ehkä Kindle, joka ei vastaisi ollenkaan tarpeisiini. Kannatan, että kirjasto esittelee jatkossakin käyttäjille vempaimia.

Mielelläni lukisin kaiken e:nä teekupposen ääressä kotona, mutta ei minulle tuota tuskaa matkustaa kirjastoonkaan, kun on pakko. Huomaan, että se on samalla mielenhuoltoa, vaihtaa jokunen sana luotettavien tietoasiantuntijoiden kanssa. Se kirjakin tulee yleensä otettua kainaloon ja toinen kaupanpäälle.


Kummallekin on oma roolinsa, painetulle ja e-aineistolle. Tällä hetkellä ne ovat omassa työskentelyssäni melko tasavertaisia, mutta siirtyy sitä mukaa e-aineistojen puolelle, kun tarjonta kasvaa. On kuitenkin mukavaa, että on kirjasto ja siellä kirjoja, joita voi käydä lainaamassa. E-aineistot ovat massakulutustavaraa, joita voi hotkia monta putkeen ja tulla viisaaksi. Kirjat taas ovat luksustuotteita, joiden parissa voi tuntea älyllistä iloittelua viisaampiensa seurassa.

Tänään kirjastossa käydessäni toivoin tiedonhakukoneella tapaavani Lauruksen ohella Nellin. Sehän on kätevästi joskin vähän ujosti löydettävissä Lauruksen yläpalkista. Haluaisin kuitenkin tavata Nellin kahden kesken. Olisiko mahdollista, että joka toinen kirjaston tiedonhakukone olisi oletusarvoisesti auki Nellinä? Nellissäkin on tarvittava linkki Laurukseen.

Hanna Lahtinen

vapaana kirjastotyöstä, mutta ei kirjastosta

Read Full Post »

Muistatteko vielä joulun 2009 ja sen ajan hetkellisen lahjahitin Piikkimaton? Viime jouluna piikkimaton sijaan monen paketin kääreistä kaivettiin esiin e-kirjan lukulaite. Vuoden turhake-kilpailussa hyvin pärjänneen piikkimaton pölyttyessä kaappien perukoilla e-lukulaitteet tulivat jäädäkseen. E-lukulaitteiden mainoksia ei voi olla huomaamatta, mutta miten on niiden sisällön eli e-kirjan laita? Tässä hieman kokemuksia viimeisen vuoden ajalta e-kirjojen välittäjäorganisaation näkökulmasta.

Noin vuosi sitten kirjasimme vuoden 2015 tavoitteisiimme, että hankimme keskeisen osan kokoelmastamme e-aineistona. Valmiiden tietokantapakettien lisäksi päätimme tutustua e-kirjojen yksittäishankintaan. Kevään korvalla otimme aluksi koekäyttöön ja myöhemmin ostimme oikeudet MyiLibrary e-kirjapalveluun. Loppukeväästä teimme ensimmäisen koeluontoisen e-kirjahankinnan ja odotimme innosta täristen kirjan saapumista. No sitä sitten odoteltiinkin kaikkine välivaiheen hyvä tovi ennen kuin saattelimme alkusyksystä kirjapienokaisen ikään kuin vanhemman ääretöntä ylpeyttä tuntien ensimmäistä kertaa näkyviin kirjaston tietokantaan.

Alun perin olimme kuvitelleet hankkivamme käyttöömme valmiin e-kirjojen ostopalvelun, joka pienillä säädöillä saadaan vastaamaan tarpeitamme. Käytännössä olemme huomanneet tekevämme pioneerityötä palvelun ominaisuuksien ja toimivuuden kehittämisessä yhdessä e-kirjatoimittajan kanssa. E-kirjojen tilaamisessa ja toimituksessa, marc-tietueiden toimittamisessa, laskujen viitetiedoissa, jo maksettujen e-kirjojen pysymisestä tietokannassa ja monessa muussakin asiassa olemme joutuneet jatkuvasti olemaan tarkkana. Kehitysideat ja palautteet on otettu ilahtuneena vastaan niin palvelun tarjoajan päässä täällä Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. On hienoa olla mukana vaikuttamassa e-kirjojen tekniseen kehitykseen!

Tämän hieman vajaan vuoden kokemuksen pohjalta on jäänyt vaikutelma, että markkinoille on laskettu nopeassa ajassa lukuisa määrä erilaisia e-lukulaitteita, jotka aktiivinen osa käyttäjistä on ottanut mielenkiinnolla vastaan. Tämän hetkinen ongelma piilee siinä, etteivät kirjojen kustantajat ja toimittajaorganisaatiot ole pystyneet vastaamaan kysyntään niin teknisesti kuin sisällöllisesti.

Kehityshaluisen ja innovatiivisen oppimisympäristön näkökulmasta perusasiat on saatava kuntoon ennen kuin voimme täysipainoisesti hankkia kokoelmaan lisää e-aineistoa. Taloudellisesti ajatellen ja innovatiivisten tilaratkaisujen näkökulmasta on sääli hankkia jatkuvasti lisää perinteisiä paperisia ja nopeasti vanhentuvia kurssikirjoja viemään hyllytilaa, kun voisimme satsata kaikkien saavutettavissa olevaan e-aineistoon ja kehittää kirjastoon opiskelua edistäviä vuorovaikutuksellisia tiloja.

Kattavan e-kirjakokoelman lisäksi mielenkiintoisia haasteita e-kirjojen tulevaisuuteen tuo niiden uudet käyttömahdollisuudet. Tähän saakka kertaostoksena hankittujen tietokantapakettien e-kirjoja on voinut lukea koulun verkossa sekä etänä omalta koneelta. Ellibsin e-kirjoja on ollut myös mahdollista ladata e-lukulaitteelle. E-kirjojen DRM-suojaukset (Digital Rights Management) rajaavat e-kirjojen käyttöä esim. yhtäaikaiskäyttäjien määrän osalta tai voivat tehdä lukemisesta käyttöliittymäriippuvaista.

Syksyllä 2010 saksalainen Springer Verlag aukaisi tietä uudenlaiselle e-kirjojen myyntimallille. Se uutisoi vapauttavansa tieteellisten kirjastojen käyttöön 40 000 e-kirjaa DRM-suojauksesta. E-kirjassa, jossa ei ole DRM-suojausta, ei ole rajoitettua yhtäaikaiskäyttäjien määrää, joten sen saatavuus paranee tässä mielessä. Tämä uudistus tasapuolistaa e-kirjojen lukemisen kaikille eikä siten rajoitu vain oppilaitoksen verkkotunnuksen haltijoille.

Kokemuksemme e-kirjojen hankinnasta ja käyttöönotosta ovat olleet vauhdikkaita ja vaatineet paljon asiaan paneutumista. Kuten kollegani totesi kesken tämän prosessin niin ”Näin jännää ja näin paljon läheltäpititilanteita ei olekkaan ollut sitten vuoden ’85, jolloin olin kesätöissä hautausmaalla.”

Odotukset ovat kuitenkin korkealla, koska e-kirjat ovat kirjojen tulevaisuus.

Read Full Post »

Kehittämismatka Amsterdamiin huvitti talon henkilökuntaa kohteen maineen takia. Harva kirjastoalan ulkopuolinen tietää, että alan innovatiivisemmat maat ovat tällä hetkellä Hollanti ja Tanska – siksi kirjastohenkilökunta matkustaa Hollantiin oppiin. Yksi keskeinen tavoite oli luoda käsitystä e-kirjan liiketoimintamalleista ja käyttöönotosta. Vierailimme Swetsin ja Elsevierin pääkonttorilla ja kävimme keskustelua. Tässä on muutamia heränneitä ajatuksia.


Amsterdamista löytyy muutakin kuin punaisia lyhtyjä

E-kirjabusineksen liiketoimintamallit

E-kirjahypestä syntyy helposti vaikutelma, että e-kirjat ovat jo selkeä ja valmis tuote. Viimeistään SWETS:in ( Swets on valittu Laurean e-kirjatoimittajaksi vuonna 2009) ja Elsevierin vierailulla ymmärtää, että e-kirjabusiness hakee vielä liiketoimintamallejaan.

Tilannetta tällä hetkellä kuvaa hyvin se, että vierailu SWETSin pääkonttorissa alkoi Laurean e-kirjojen ja marc-tietueiden toimitukseen liittyvien ongelmien selvittämisestä. E-kirjoja voi tällä hetkellä ostaa yksittäin, tietokantapakettina sekä uutena käyttöperusteisesti (patron based) jolloin maksetaan varsinaisesta käytöstä sen sijaan, että ostetaan pakosta valtava kokoelma, jonka käyttöaste on varsin alhainen. Käsittääkseni myös DawsonEra tarjoaa samantapaista palvelua. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin malli toimii.

Yksi e-kirjoihin liittyvä ongelma on se, että suurin osa korkeakouluissa käytössä olevista e-kirjoista tarvitsee verkkoyhteyden. Tästä syystä niitä ei voi lukea kaikissa e-kirjalukijoissa ja niissäkin joissa gsm tai wifi verkkoyhteysvaatimus hankaloittaa lukemista esim. junassa tai bussissa. Lukulaitteisiin on tietoni mukaan mahdollista ladata kirjaston e-kirjoista ainoastaan Ellibsin palvelusta. Kysymykseemme siitä, olisiko jatkossa mahdollista saada e-kirjoja ladattaviksi lukulaitteisiin Elsevierillä ja SWETS:illä ei ollut vastausta.

Tietokantaan perustuva myyntimalli on varsin jäykkä nopealiikkeiselle amk-kirjastolle eikä tietokanta  ole kovinkaan hyvin räätälöitävissä esimerkiksi tutkimuksen uudelleen suuntautumisen ja asiakkaiden mukaan. Toisaalta loppukäyttäjän kannalta metahakupalvelujen kehittäminen on tärkeää e-kirjojen käyttöönotossa.

Itse e-kirja ja –artikkelikin kehittynevät tulevaisuudessa: Elsevierin myyntijohtaja arvioi, että sähköinen artikkeli muuttuu perinteisestä pdf:stä monipuolisemmaksi hyperilinkkien, kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmäksi. Tekijänoikeusasiat ja Open Access sen sijaan eivät juuri nousseet palveluntarjoajien kommenteissa esiin: Ilmeisesti rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvät käytänteet ovat vielä varsin kesken. Oma johtopäätökseni on, että kirjoittamisen, julkaisemisen ja kustantamisen raja-aidat sekoittuvat ja koko kustannusala voi olla varsin toinen tulevaisuudessa. Tässä myös kirjaston on etsittävä uusi rooli.

Entä kotimainen e-kirjabusiness?

E-kirjakustantajat ja palveluntarjoajat ajavat voimakkaasti e-kirjoja painettujen kirjojen tilalle. Niin SWETSin kuin Elsevierinkin kanta oli, että kirjoissa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama ilmiö kuin musiikissa: Digitaalinen aineisto korvaa painetun aineiston.

Suomen kirjastojen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys e-kirjojen yleistyessä on, saadaanko kotimaisia julkaisuja laajemmassa määrin lainattaviksi e-kirjoiksi.

Tekijänoikeudellisesti ongelman ydin on se, että painettujen kirjojen ja sähköisten kirjojen lainaamiseen sovelletaan periaatteessa erilaisia tekijänoikeuslain periaatteita. Painettuun kirjaan tekijänoikeuslain 19§ mukaan ”Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen.” WIPO:n tekijänoikeussopimuksen mukaan verkkoteoksen tekijänoikeudet ovat oikeudenhaltijalla.

Käytännössä ongelma on kustantajan ja kirjastojen välisissä sopimuksissa ja kustantajien kiinnostuksessa luoda liiketoimintamalleja palvelemaan kirjastoja.  Toistaiseksi kotimaista aineistoa on saatavilla kirjastojen lainattavaksi tai välitettäväksi vain vähän ja se on tietokirjallisuutta – omien tietojeni mukaan yksittäiskappaleina lähinnä Ellibsin kautta ja tietokantamallin mukaisesti WSOYPron ja Juridica kautta. Kuinka luoda sopiva malli laskuttaa bestsellerin lainauksesta kaupungin kirjastolle, jonka asiakaskunta verkossa voisi olla koko suomenkielinen kielialue? Osin fatalistisen epäuskoisista näkökulmista huolimatta valoa on näkyvissä, mm. ruotsalainen e-lib on aloittanut kaunokirjallisuuden myymisen e-kirjoina ruotsinkielisille kirjastoille ja palvelu on otettu käyttöön mm. Pietarsaaressa.

Kirjaston maksullisuus

Suomalaisille koulutuksen ja kirjaston maksullisuus on punainen vaate. Hollannissa oli mielenkiintoista huomata, että kirjaston käyttö oli vierailemissamme kirjastoissa maksullista. Mm. DOK Library Concept Centerissä kirjastomaksu oli 35€ työssäkäyvältä aikuiselta, muiden oli mahdollista saada palvelu ilmaiseksi. Tämän lisäksi käyttäjä maksoi samaan tapaan myöhästymismaksuja kuin Suomessa.  Tilanteeseen linkittyy mielenkiintoisesti SWETSin markkinointijohtajan kertomus Hollannin politiikassa tänä syksynä esitetystä aloitteesta kirjastojen lopettamiseksi kalliina kulturellina ylellisyytenä. Keskustelua kirjaston tulevaisuudesta tässäkin mielessä tullaan varmasti käymään jatkossa myös Suomessa.

Mitä jäi käteen?

Tällä hetkellä parhaaksi ratkaisuksi oman toimintamme kehittämisessä seuraavan viiden vuoden aikana näen, että Laurea-kirjasto seuraa e-kirjojen kehitystä, tutustuu lukulaitteisiin ja jakaa tietoa e-kirjoista ja niiden mahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätös ostaa lukulaitteita on ollut erittäin järkevä ja lukulaitteiden esittely on ollut positiivisinta kirjastomarkkinointia vuosiin.

Kehitysideoita palvelun kehittämiseen:

  • Kirjasto ottaa roolin e-kirjojen ja lukulaitteiden tuntijana ja kehityksen seuraajana, asiantuntijatahona
  • Kirjasto profiloituu Open Access -liikkeen edistäjäksi
  • Kirjasto hankkeiden esilletuojana Laurean julkaisujen kautta, kirjasto hankeikkunaksi
  • Kirjasto linkittyy Laurean julkaisuosaston kanssa ja pyrkii saamaan roolia tietohallinnossa
  • Painettujen kirjojen/e-kirjojen suhdetta muutetaan vähitellen, tekniikan ja sisältöjen kehittyessä

Read Full Post »

Kirja on filosofinen esine

Näin maalaili Akuliina Saarikoski  Hesarin e-kirjaraadissa ja herätti hilpeyttä nörteissä.  Tänä syksynä jos jonkinlaiselta kulttuurihenkilöltä on kysytty kantaa asiaan, lehdet ovat täyttyneet lukulaitearvosteluista ja e-kirja on viimeistään nyt noussut tavisten tietoisuuteen. Entä kirjasto – voisiko kirjasto tarjota e-kirjoja luettavaksi samaan tapaan kuin Amazon tai iBookstore? Laurea-kirjasto tarttuu härkää sarvista ja järjestää e-kirjatapahtuman Otaniemen Laureassa ma-ke 22.-24.11. ja Leppävaaran Laureassa to 25.11. Tapahtumassa pääsee testaamaan lukulaitteita ja e-kirjoja. Glögitarjoilu. Leppävaarassa mukana myös WSOYPro,SWETS My iLibrary ja EuroPublications.



iPad ihan käden ulottuvilla

Laurea-kirjastoon on hankittu e-kirjalukulaitteita (iPad, Kindle, Sonyn eReader) henkilökunnan ja asiakkaiden testattavaksi. Laitteet kiertävät Laurean kirjastoja Roadshow –periaatteella tänä talvena.

IPad on paras tähän asti testaamistani lukulaitteista yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä voi tehdä muutakin kuin lukea laitteeseen ladattuja maksullisia kirjoja:  iPadia voi käyttää sim-kortin avulla missä tahansa ja sillä voi selailla verkossa ilmaiseksi tarjolla olevia julkaisuja (esim. osoitteessa www.theseus.fi) ostettujen verkkokirjojen tapaan – tosin sim-korttia ei ole saatavilla vielä Suomessa.  iPad ei ole hirttäytynyt omaan kirjakauppaansa kuten Amazonin Kindle ja käyttöliittymä on seksikäs ja helppo. Samalla voi tehdä muistiinpanotiedostoja ja viihdyttää itseään vaikkapa youtuben videoilla.

Vaikka iPad on ylivertainen muihin tämän hetken lukulaitteisiin nähden ja isolle osalle käyttöliittymä on tuttu iPhonesta, flashin toimimattomuus, ongelmat muutamien verkkosovelmien käytössä (esim. Google Docs)  ja alussa hiiren ja näppiksen puute jossain määrin häiritsevät tottuneenkin macin käyttäjän kirjojen selailua: iPad ei kuitenkaan ole MacBook pienoiskoossa. 500-sivuisten romaanien lukijalle e-paperinäytön puute on alkaa myös tuntua pidemmän päälle silmissä.

Lukulaitteiden kehitystä on mielenkiintoista seurailla, tällä hetkellä vielä pidättäydyn ostamasta itselleni iPadia ainakin ennen iPad 2:n ilmestymistä huhtikuussa, vaikka mieli tekisi. Näillä näkymin Laurea keskittyy tarjoamaan sisältöä eikä lähde lukulaitteiden lainaukseen mukaan.

Saako e-kirjoja lainata kirjastosta?

Monelle tavikselle tulee yllätyksenä, että kirjastoista saa jo tätä nykyä luettavakseen e-kirjoja omaan lukijaan tai tietokoneelle – ja vielä ilmaiseksi. Tarvitaan vain peruspalvelutunnus ja sillä pääsee Nellin kautta liikkeelle.

Nellin kautta Ebrarystä löytyy 45 000 e-kirjaa, Springer Linkistä 650 tietojenkäsittelyjn kirjaa  ja World Public Librarystä 900 000 tieteen ja kaunokirjallisuuden klassikkoa. Lisäksi kirjasto on tänä vuonna rakentanut valmiuksia laajamittaisempaan yksittäisten e-kirjojen hankintaan My iLibraryn kautta. Laurea-kirjasto panostaa jatkossa e-kirjojen hankintaan ja käyttöön laajemminkin.  Torstain tapahtumassa keskustelemme henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa tarkemmin e-kirjojen hankinnasta ja lisäksi voimme ostaa jo paikan päällä painettuja EuroPublicationsin business-kirjoja.

Pieniä kiviä rattaissa

E-kirjojen laajamittaisemman ostamisen ongelma on e-kirjojen yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoitus sekä hinta. Toistaiseksi yksittäisten e-kirjojen hinnat ovat lähes samoja tai jopa korkeampia kuin painettujen kirjojen. Sähkökirjan hintaa selittää osaksi se, että sen arvolisävero on kovempi 23%, kun taas paperikirjan pelkkä 9%.

Toisaalta käyttöä häiritsee se, että sähköisten kirjojen myynti ja käyttö toimii osaksi vielä samalla logiikalla kuin painettujen kirjojen. Kotimainen Lingsoftin Ellibs-kirjakauppa on pitkään tehnyt kirjastojen kanssa yhteistyötä ja tarjoaa käyttöliittymän e-kirjan lainaamiselle kirjastojärjestelmän sisällä omalla kirjastokortilla; Laurea on käyttänyt Ellibsin palvelua 2000-luvun alkuvuosista asti. Ongelmana Ellibsin palvelun käytössä on se että kirjat ostetaan kappalehintaan ja yhtä kirjaa kohti on mahdollista tarjota vain yhtä lukuoikeutta kerrallaan. Lukuoikeutta ei voi lisätä joustavasti niin että tentin alla käytettävissä olisi 100 lukuoikeutta ja taas hiljaisempina aikoina yksi.

Käyttäjän kannalta ongelma on palveluntarjoajien käyttöliittymien moninaisuus ja erilaiset kirjautumiset. Jos kirjan löytäminen ja käyttöönotto on hankalaa, se jää tekemättä, jos samaa kirjaa voi lainata painettuna perinteisellä menetelmällä.

Nämä ongelmat ovat toivottavasti vain lastentauteja, jotka poistuvat e-kirjabusineksen vakiintuessa Suomessa.


Videoita aihesta:

Sofi Oksanen pohtii sähkökirjojen tulevaisuutta
Taustapeili: Uteliaalla asenteella tekniikasta

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: