Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tilasuunnittelu’

Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Stadiin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-piplut fiksaa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!

Näin kuului kutsu 13. Amk-kirjastopäiville Helsinkiin, ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan tiloihin Arabianrannassa. Laurea-kirjaston informaatikkona otin kutsun vastaan. Seuraavassa ajatuksia, joita tapahtuma minussa herätti.

Ideoita läksin hakemaan hiukan etukäteen tiistaina 10.6. järjestetystä viestintäpajasta. Viestintäpajassa tutustuttiin tiedon visualisoinnin historiaan, teoriaan ja nykykäytäntöön, luolamaalauksista tilastotaulukoiden kautta nykyaikaiseen interaktiiviseen 3D-grafiikkaan. Erityisesti mieleeni jäivät, jo aikanaan Göteborgin Iflassa esiintyneen Hans Roslingin hienot graafiset kuvaukset maailman terveydestä ja hyvinvoinnista, katso sinäkin video.

Miten saada kirjastojen keräämä tilastotieto mielenkiintoiseen ja informatiiviseen muotoon? Tätä ratkottiin käytännössä visualisointiohjelma Piktochartin avulla. Piktochart herätti kiinnostusta grafiikan luomiseen. Ohjelmasta löytyy ilmaisversio. Soveltuu varmasti myös kirjastokäyttöön.

InstagramCapture_2abad8f1-6b30-43e5-b035-81ddd3c2381c

Lisää aiheesta:

Informaatiomuotoilu-blogi

Hans Roslingin verkkosivut 

 


 

Kuva

Keskiviikkoaamuna alkoivat varsinaiset amk-kirjastopäivät. Arcadan tiloihin saapui noin 170 amk-kirjastolaista ympäri Suomen. Kuuntelimme esityksiä, keskustelimme, tutustuimme näyttelyyn.

SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikaisen esitys oli kirjastolaisten kannalta kannustava. Asikainen vakuutti opiskelijajärjestön toimivan vahvasti amk-kirjastojen tukena. Riskinä on, että ulkopuolisen silmissä kirjastot saatetaan nähdä tukipaveluna ja helppona säästökohteena. Asikainen peräänkuulutti kirjastolaisilta rohkeutta nousta esiin osaamisensa ja arvokkaan palvelunsa puolestapuhujina. Kirjastoilta odotetaan uusia avauksia muuttuvassa tietoympäristössä. Kirjastoihin luotetaan, kirjastojen odotetaan tarjoavan laadukkaita vastauksia ajan tuomiin haasteisiin. Asikainen näki kirjastolla tärkeän tehtävän mm. oppimaan oppimisen ja innostamisen lähteenä. Kirjastoilla on Asikaisen mukaan myös tärkeä rooli ulkomaalaisten sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön.

Asikaisen lainaukset nostattivat mielialaa ja herättivät ajatuksia:

University is a group of buildings gathered around a library, – Shelby Foote

What a school thinks about its library is a measure of what it feels about education, – Harold Howe

The only thing that you absolutely have to know, is the location of the library. – Albert Einstein

Johannes Hirvonsalo suunnittelutoimisto Kuudennesta kerroksesta kertoi palvelumuotoiluprojektista Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelun taustalla. Mieleenpainuva oli Hirvonsalon toteamus siitä, että palvelun tarjoajan oletukset ja asiakkaan tarpeet harvoin kohtaavat. Esimerkiksi kirjastopalvelut saavat usein hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Asiakaskyselyissä mitataan asiakkaan kokemusta olemassa olevasta palvelusta. Käyttäjien tyytyväisyys ja perinteinen laatuajattelu eivät kerro mitään tulevaisuudesta. Käyttäjiltä pitäisikin kysyä:

  • Mikä on heidän suhteensa oppimiseen ja työntekoon?
  • Voiko heitä auttaa saavuttamaan tavoitteensa näissä aiheissa? Miten?
  • Mitä arvoa oppimiskeskuksen pitäisi tuottaa asiakkailleen, pysyäkseen mukana kilpailussa asiakkaiden ajasta?

Osalla asiakasryhmistä havaittiin tarve hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja yksityisyyteen. Oppimiskeskukseen onkin tulossa hiljainen tila joogamattoineen. Hieno idea. Yleensäkin Hirvonsalon esityksestä kävi ilmi erityyppisten ryhmätyötilojen tarve oppimiskeskuksessa. Tätä kannattaa miettiä myös omassa kirjastossa. Jo pienillä tilamuutoksilla voi saada aikaan toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä futuristi Elina Hiltusen mieleenpainuva esitys tulevaisuuden tutkimisesta. Kuinka löytää ja tunnistaa heikkoja signaaleita, joiden avulla saataisiin ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kirjastoja kannattaisi kehittää? Tässä riittää pohdittavaa.

Virallisen päiväohjelman päätyttyä kulkeuduttiin kukin tahoillemme. Itse jouduin jättämään Kiasman iltaosuuden väliin. Harmi, koska kyllä hyvä viini, seura ja nykytaide aina virkistävät. Kollega Laureasta palkittiin KVAK-palkinnolla. Onnea Minna!!!

Kuva


 

Torstaiaamu alkoi virkeänä aamukahvin merkeissä Arabianrannassa. Päivä oli sään puolesta sateinen ja kolea, mutta tunnelma, seura ja järjestetty ohjelma veivät ajatukset toisaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset kertoi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala.

Työnilon teemaan tsemppasi Ilon akatemian Leena Markkanen.
ruutu

Työniloa muistiinpanoista

Kuultiin myös kuulumiset kolmesta suuren muutoksen läpikäyneestä amk-kirjastosta Lapista, Tampereelta ja Kymeestä/Mikkelistä (XAMK). Lapin yliopiston kirjaston ja Lapin amk:n kirjaston yhdistäminen Lapin korkeakoulukirjastoksi on varmasti ollut vaativa prosessi. Tamkin kirjasto tiivistetään kymmenestä toimipisteestä kolmeen. Kyamkin ja Mamkin yhdistyessä Xamkiksi, myös kirjastopalvelut yhdistettiin yhdessä oppimisteknologiapalveluiden kanssa.

Muutos koskettaa ehkä jollakin tavalla meitä kaikkia amk-sektorilla työskenteleviä. Positiivistakin muutoksessa on nähty. Yhteistyö on lisääntynyt muiden toimijoiden (esim. opintotoimisto, oppimisteknologiapalvelut) kanssa. Uusilta yhteistyökumppaneilta on opittu uutta. Asiakkaan kannalta palvelu paranee huomattavasti, jos hän pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, esimerkiksi kirjastosta. Ammattitaito on kehittynyt muutosprosessissa.

Muutos ja luopuminen ovat raskaita aiheita, uuteen vaiheeseen siirtyminen usein silti välttämätöntä ja helpottavaa. Vakavampien aiheiden jälkeen koitti humoristinen kohokohta. Ilari Johanssonin stand up  -esitys sai ainakin allekirjoittaneen naurulliseen tikahtumispisteeseen.

Amk-kirjastopäivät olivat ainakin minun näkökulmastani onnistuneet, hyvin järjestetyt, iloa ja inspiraatiota herättävät. Kiitokset järjestäjille.

 

Kuva

 Keidas. Ann Sundholm (1961 – )

 

Lisää aiheesta:

Amk-kirjastopäivät 2014

Kreodi – Amkit-konsortion verkkolehti

 

Aino H.

 

 

 

 

Read Full Post »

Kirjaston asiakkailta saama palaute ja kehittämisehdotukset ovat kullanarvoisia. Porvoo Campus kirjastossa kerättiin maaliskuussa palautetta valokuvaamalla. Tämä oli jo toinen kerta, kun kamerat räpsyivät asiakkaiden käsissä. Ensimmäinen valokuvapalaute kerättiin 2012 käyttäen kertakäyttökameroita. Nyt käytössä olivat kätevät Samsungin SH100 -digikamerat, joiden kuvaamisominaisuudet ja kuvan laatu olivat aivan toista laatua kuin kertakäyttöisissä kameroissa. Digikameroiden käyttökin tuntui olevan asiakkailla helpommin hanskassa kuin kertakäyttöisten.

kuva1

Kamerat (2 kpl) asetettiin käyttöön lähelle palvelutiskiä. Näin niiden käyttöä oli helppo seurata. Myös asiakkaiden innostaminen kuvien ottoon kävi kätevästi. Siinä joutui innostajakin kuvauksen kohteeksi. Positiivisille ja negatiivisille valokuville oli varattu omat kamerat.

Asiakkaat tarttuivat mukavasti mahdollisuuteen antaa visuaalista palautetta sanallisen sijaan. Saaliiksi saimme 19 valokuvaajalta 64 kuvaa. 39 kuvassa oli kuvattu mielipaikkaa, mielikohdetta tai mielipalvelua (positiivinen kamera). 25 kuvaa antoi palautetta kehitettävistä kohteista (negatiivinen kamera).

Tämänkertainen trendi oli ottaa kuvia myös itsestä tai opiskelijaporukasta (selfie). Niiden perusteella kirjastossa on kivaa kavereiden kanssa.

Kuva 2

Paljon tuli positiivista palautetta ja mikäs sen mukavampaa. Olemme hyvin pystyneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Uutuuksien hylly, kirjanäyttelyt, kirjojen kierrättäminen, selkeät opasteet ja henkilökunnan ammattitaito saivat kiitosta. Myös äskettäin hakukoneille hankitut viivakoodilukijat olivat onnistunut ostos.

Kriittiset kuvat ovat erityisen antoisia kehittämistä ajatellen. Negatiivisesti asiakkaiden silmään olivat pistäneet mm. 1 vrk:n lainat, kirjojen jako hyllyille laina-aikojen mukaan, nuhjaantuneet kirjat ja opinnäytetöiden iso hahmottumaton massa. Palautekuvat tulevat näytille kirjastoon.

PicMonkey Collage

Asiakkaiden on helppo antaa valokuvapalautetta, mutta kuvien analysointi ilman kuvaajia on joskus hankalaa. Tämän totesimme jo edellisellä kerralla ja siksi otimme analysointiin mukaan avuksemme viisi opiskelijaa. He osallistuivat haastattelijan ylläpitämään ryhmäkeskusteluun, jossa valokuvat toimivat yhtenä keskustelun inspiroijana. Keskustelun teemoina olivat kokoelmat, opiskelijat kirjastotilassa ja vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Tämän haastattelun tuloksiin palataan syssymmällä.

Kuva5

 

Kaija Penttilä

Read Full Post »

Olipa kerran, monta Laurean organisaatiouudistusta sitten, Helsingissä Kampin aukiolla upea valokuvanäyttely. Näyttelyssä oli esillä maailmankuulun valokuvaaja-luonnonsuojelija Yann Arthus-Bertrandin valokuvia sarjasta Earth from above. Valokuvista tehtyjä julisteita sai ostaa ja kirjastoihminen päätti, että noillahan me somistetaan meidän kirjasto.

Kuluipa sitten pitkä, pitkä aika, vähän kuin Prinsessa Ruususessa, ja julisteet uinuivat kirjaston varastohuoneessa. Työkaverit vihjailivat asiasta (”Tahtoo julisteet seinille”), mutta homma vain lykkäytyi, aina tuli jotain tärkeämpää tilalle. Lisäksi kirjastoihminen epäili, laiska kun oli, että julisteiden seinälle saaminen saattaa olla työlästä.

Ajatus tilojen kehittämisen tarpeesta hiersi mielenpohjalla. Olihan yksi kirjastomme virallisista tavoitteista tehdä tiloista viihtyisät: Kirja, kirjahyllyt ja sohva – tieto lähelläsi mukavasti. Hanketta viriteltiin huhtikuussa 2012 asiakkaille suunnatulla kyselyllä, jossa saimmekin hauskoja ja villejä kehittämisehdotuksia.

Kesälomille lähtiessä pyörimme kirjaston tiloissa etsimässä sopivaa paikkaa ja saimme vihdoin ratkaisuja tehtyä. Yläkerran parvella iskimme päätöksen kuokan maahan kuin Koskelan Jussi: Ja tosta se alkaa. Tohon tulee sohva. Sohvan hankinta oli kivuton ja nopea prosessi, kiitos talosta löytyneiden erinomaisten asiantuntijoiden ja apuvoimien. Kirjastoon saatu hirmuinen pahvilaatikkoröykkiö muuttui isoksi, pehmeäksi kulmasohvaksi.

Julisteiden kanssa edettiin edelleen pitkällä kaavalla. Kirjastoihminen tietää nyt esimerkiksi sisänosturin tuntitaksat. Kollega olisi halunnut ojentaa nosturissa keikkuvalle kehystäjä-ripustajalle myös pölyhuiskan, jotta kattolamputkin olisivat tulleet putsatuiksi samalla vaivalla.

Lopulta tuli valmista ja sitä piti tietysti juhlia. Järjestimme sohvan kunniaksi viralliset avajaisistujaiset. Mukaan oli kutsuttu kaikki talossa tuolloin olevat. Runsaslukuinen vierasjoukko pääsi Laurea-nauhan leikkaamisen jälkeen kilistämään muovimukeja ja nauttimaan suklaata. Palaute oli positiivista ja uusiakin ideoita syntyi. Espanjalaiset harjoittelijamme kysyivät heti mahdollisuutta varata sohva joka päivä siestan aikaan.

Kirjastoihmisen käsitys sisustuksesta on ollut se, että muutossa huonekalut ja tavarat kannetaan sisään ja niille etsitään paikka. Sen jälkeen kaiken annetaan olla aivan rauhassa paikoillaan seuraavaan muuttoon asti. Vaan nyt on sisustuskärpänen päässyt puremaan ja homma lähtenyt lapasesta. Kirjastoihmisen on nähty edelleen hiippailevan markettien ja kauppojen tyynyosastoilla, josta löytyy aina vain hienompia varatyynyjä soffalle. Seuraavaksi tarvitaankin toinen sohva.

Riitta I.

Read Full Post »

Hyvinkään Laurean Kestävän kehityksen päivässä 19.4.2012 pohdittiin kestävää asumista ja elämistä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on esillä Hyvinkään Laurea-kirjastossa 27.4.2012 saakka. Lisäksi pyysimme asiakkaita kertomaan: ”Miten kehittäisin Hyvinkään Laurea-kirjastoa tilana?”

Asiakkaat ehdottivat muun muassa seuraavia:

– kiipeilyseinä
– liukumäki yläkerrasta alakertaan
– lattian elävöittäminen
– pallo- ja/tai nojatuoleja, kivoja, rauhallisia lukupaikkoja/lukunurkka, löhöilypaikkoja (suklaata & viiniä)
– viherkasveja, hyvän tiedon puu korkeaa tilaa koristamaan
– akvaario
– ohjausnurkka
– virtuaalinurkka
– vaihtuvia teemoja, näyttelyitä, esim. vuodenajoittain ja erilaista oheisrekvisiittaa
– tarkempi hyllyluokitus, vähemmän kirjoja yhdessä hyllyluokassa.

Vastanneiden kesken arvottiin kolme lahjakorttia kirjakauppaan. Onnekkaille on ilmoitettu sähköpostitse.

Ehdotukset ja muu saatu palaute lämmittivät kovasti mieltämme. Kiitos! Tästä on hyvä jatkaa, miettiä ja mittailla. Niin moni juttu olisi mukava, mutta kaikkea ei voi saada, neliöt ja eurot tuovat haastetta.

Juolahtiko kirjastotilaa parantava kuningasajatus mieleen nyt? Jaa ajatus meille täällä blogissa tai laita tulemaan libhyvinkaa@laurea.fi.

Tunnistamme itse rajallisuutemme. Tila on kortilla. Kirjat eivät millään meinaa mahtua hyllyihin. Vanhempaa ja/tai vähemmän lainattua aineistoa siirretään pohjakerroksen varastoon, josta sen saa lainattavaksi heti tarvittaessa. Vanhinta aineistoa ja myös vanhempia painoksia poistetaan pitkin vuotta; poistokirjoja onkin jatkuvasti myynnissä halvalla. 

Meidän kirjastolaisten mielestä ehdottomasti parasta kirjastotilassamme ovat isot ikkunat, valoa elämään. Mutta se ehdotettu mukava lukuparvi, siitä nää kyllä kanssa tykkäis.

HIH = Minna H., Riitta I. & Kirsi H.

Read Full Post »

The international week of autumn 2011 was held last week in Laurea Kerava. This year the theme was How to serve future customers.  The week was lively, full of events, fun and informative. The presentations were also actively commented on, as can be read in the event’s blog Laurea Kerava International Week2011.

Of course we wanted to participate; the theme of serving future customers is a hot topic for the library too.  We decided to set up a stand and find out what our customers wanted in an international space in the library premises. We have a vision of a space for all, but especially benefitting students planning to go on exchange, students here on exchange and our international degree students.

However, our visions of the space don’t necessarily coincide with those of our customers. Therefore we had an excellent opportunity during the international week to directly ask for ideas, have short discussions resulting in ideas for our dubious fellow. The ideas ranged from concrete things like a couch and coffee to means of interaction like theme evenings and a skype kiosk.

The next phase in the planning process is to use the ideas as a basis for brainstorming and visualization with various focus groups including staff. We are learning to co-create with our users and believe without a doubt that the result of the process is an international space benefitting all.

Unfortunately the space lacks a name at the moment; fortunately we got many imaginative suggestions during the week. And soon the best ones will be on view at the library, and everyone can vote for their favorite so that the most catching one is chosen.

Students have travelled all around the world as you can see on the map and they have a lot experiences to share.

Kaisa and Anna from Kerava Library

Read Full Post »

Asiakastyytyväisyyskyselyä ei enää koeta riittävänä välineenä asiakastiedon keräämiseen. Asiakaslähtöisyys, käyttäjälähtöisyys ja -keskeisyys, service design, Living Labs – Sanoja strategiassa ja tavoitteissa, mutta onko Suomen kirjastoissa oikeasti jo saatu aikaan käyttäjää osallistavaa kehittämistyötä ja jos on, minkälaisin menetelmin? Käyttäjäkeskeistä kehittämistä tukevan Oppiva Kirjasto / Learning Libraries -verkoston toiminta käynnistettiin keväällä 2011 ja tänään 8.11. järjestettiin ensimmäinen workshop Laurean tiloissa Tikkurilassa.

Workshopin aihe sekä puhujat kiinnostivat monia, sillä seminaaripäivän paikat täyttyivät nopeasti ja ilmoittautuneita jouduttiin ottamaan varasijoille. Aamupäivällä oli lyhyt käsitteistön esittely sekä muutama kehittämisesimerkki, iltapäivällä oli varsinainen workshop-osuus.

Alussa Päivi Ylitalo-Kallio täsmensi käsiteviidakkoa. Hän toi esiin keskeisen ajatuksen siitä, että kirjaston perinteinen malli on ollut kokoelmakeskeinen (l. tietosiilo jota henkilökunta tarjoaa asiakkaille käyttöön), käyttäjäkeskeisen kehittämisen ajatus on yhdessä työskentely asiakkaan kanssa.

Avainklubin crowdsourcing -alusta ja suomalaiset yritykset

Joni Nikula kertoi Suomalaisen työn liiton perustamasta Avainklubi-nimisestä yhteisöllisestä verkkopalvelusta, joka osallistaa käyttäjiä ideoimaan ja jatkokehittämään tuotteita ja palveluita yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Käyttäjät kirjautuvat palveluun ja jakavat ideoitaan toisten kehittäjien ja yritysten kanssa. Palvelu perustuu ajatukseen crowdsourcingista eli yhteisöosallistamisesta tai talkoistamisesta, jossa hyödynnetään suurten ihmisjoukkojen kollektiivista älykkyyttä kehittämistyöhön ja jonka on Nikulan mukaan havaittu usein tuottavan enemmän liikevaihtoa kuin perinteisen yrityksen oman kehittämistyön ilman käyttäjiä. Tällä hetkellä klubilaisia on 4600 ja ideoita palveluun on kirjattu yli 600.

Urban Office ja huomisen arki

Roberto Corsini kertoi Helsingin kaupunginkirjaston tavasta tehdä käyttäjälähtöistä kehittämistä kahden kehittämiskohteen näkökulmasta. Urban Office on ilmainen kirjaston tarjoama kaupunkitoimisto Lasipalatsissa Rautatieasemaa vastapäätä tavallisen työntekijän tai pk-yrittäjän tarpeisiin. Idea ilmaisesta toimistosta syntyi vastauksena kirjaston tiloissa Lasipalatsissa käyneiden asiakkaiden tarpeisiin.

Urban Officen käyttäjälähtöiset menetelmät olivat

  • käyttäjien tarkkailu / havainnointi
  • keskustelu asiakkaan kanssa
  • ei varsinaisia tutkimusmenetelmiä

Huomisen arki -toiminta on Helsingin kaupungin kirjaston sekä Pääkaupunkiseudun innovaatioyhteisöjen yhteinen aloite. Kirjastoihin tuodaan testattavaksi ja jatkokehitettäväksi käyttäjille innovaatioita tarkoituksena edistää innovaatioiden liikkeellelähtöä ja läpilyömistä.

Katseenseurantatutkimus kirjastossa

Satu Hyökki ja Kaisa Puttonen kertoivat katseenseuranta-tutkimuspilotista Laurean Keravan kirjastossa. Pilotissa testattiin katseenseurannalla kerättävän ja visuaalisen datan, tarkemmin sanottuna katsevideon (gaze replay) hyödyntämistä käyttäjätutkija dialogissa yhdistämällä eri menetelmiä. Katsevideossa yhdistyy kaksi videota, silmänliikkeitä kuvaava video sekä käyttäjän näkemää ympäristöä kuvaava video. Käytännössä tämä tarkoittaa videota, jossa käyttäjän katseen kulkua kuvaava kursori  liikkuu näkymässä, jonka käyttäjä on kulloisessakin tilanteessa nähnyt.

Satu Hyökki näytti videon, jossa koehenkilö etsii Markkinointi&Mainonta-lehteä kirjastossa. Monelle läsnäolevalle video varmasti avasi silmät siihen, kuinka eri tavalla käyttäjä näkee kirjaston palvelut ja tilan ja käyttäjälähtöiselle kehittämiselle on tarvetta.

Learning Cafe

Iltapäivällä järjestimme Learning Cafen, jossa osallistujat pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa.  Itse vedin menetelmät-pöytää ja itseäni yllätti, kuinka paljon ideoita ja kokemuksia kirjastoilla jo oli. Keräsimme paperille käytettyjä tai tarkoitukseen ajateltuja menetelmiä: haastattelut, tarkkailu, monitoring (tietyn tilanteen käyttäjien toimintojen ja sijainnin kirjastotilassa kirjaaminen), asiakaspolun kirjaaminen (mistä käyttäjä saapunut, miten hakee, miten käyttää tietoa), six thinking hats (käyttäjien kanssa esim. käyttösääntöjen miettiminen eri näkökulmista), arkipäivän kommenttien kirjaaminen, kumppanuusryhmät, workshoping  ja järjestelmästä tulevan datan kirjaaminen.

Quick and dirty -menetelmien käyttö voisi olla hyvä tapa aloittaa käyttäjäkeskeinen kehittämistyö, sillä suurisuuntaisen hankkeen aloittaminen voi siirtää kehittämisen hamaan tulevaisuuteen.

Oppiva kirjasto -verkostosta on tarkoitus luoda löyhä verkko, joka jakaa kokemuksia ja menetelmiä sekä edistää kirjastoissa tapahtuvaa käyttäjäkeskeistä toimintaa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Löydät meidät facebookista tai wikistä.

Kirjastoverkko: Leena Elenius kertoo Käyttäjät kehittämään! Oppiva kirjasto -verkoston ensimmäisestä työpajasta

Verkko haltuun: Käyttäjät kehiittämään! Osalliistava suunnittelu kirjastossa.

European Network of Living Labs -sivulla uutinen tapahtumasta:  Learning Libraries in Finland

Read Full Post »

Vaikka tervehdykset kajahtavatkin hyllyjen välistä niin ei täällä Keravan kirjastolla olla suinkaan hautauduttu romahtavien kirjakasojen alle tai leikitä piilosillaoloa asiakkaiden kanssa – päinvastoin!

Laureassa jokaisella yksiköllä on oma painopistealueensa ja Keravalla se on ”Customer focused services”. Alkukesästä 2010 Keravan kirjastolla toteutettiin projektipäällikkö Satu Hyökin (yamk) katseenseurantatutkimus, jonka tutkimustuloksia olemme hyödyntäneet kirjaston tilojen uudelleenorganisoinnissa, jotta toisimme kokoelmaa asiakaslähtöisemmin esille. Oli aika ajatella uudella tavalla ja astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kuluvan vuoden kevätauringon tuikkiessa kirkkaana haastattelimme asiakkaita arjen keskellä, kun he etsivät hyllystä aineistoa ja keräsimme talteen parannusehdotuksia. Kuluvana kesänä sitten tapahtuikin ja paljon. Kokoelman muutostyö aloitettiin alkukesästä. Elokuun alkupuolella Keravan informaatikko Kaisa Puttonen yhdessä Satu Hyökin kanssa esittelivät Sadun tutkimusta voitokkaalla posterillaan Puerto Ricon IFLA-konferenssissa. Hikipisaroita vuodatettiin tutkimuksen nimissä sekä kirjarivejä siirtämällä että edustamalla Etelä-Amerikan auringon alla.

Mikä on sitten muuttunut? Perinteinen luokitukseen perustuva hyllyjärjestys on osin purettu ja sen sijaan on muodostettu teemoittaisia kokonaisuuksia. Aineistot on värikoodattu. Esimerkiksi matkailun opasteet ovat keltaisia, liiketalouden kirjat löytyvät violettien opasteiden alta ja tietojenkäsittely on saanut tunnusvärikseen turkoosin. Tämä on jatkoa noin 1,5 vuoden takaiselle ensikokeilulle, jolloin kirjaston lehdet värikoodattiin aihealueen mukaan. Lisäksi opasteiden määrää on lisätty huomattavasti ja kirjastolle tuleva asiakas saattaa löytää muutakin yllättävää pohdiskeltavaa hyllyjen välistä.

Huomionvangitsijana pätkä Emiliana Torrinin biisistä "Jungle drum".

Shocking?! Ehkä alkuunsa, mutta tällä muutoksella toivomme, että asiakkaat löytävät paremmin hakemansa aineiston ja painettu kokoelma on näkyvämmin esillä. Matkailun painetun aineiston, kielten kirjat, tapa- ja ruokakulttuurin sekä hotelli- ja ravintolatalouden aineistot muodostavat nyt yhden laajemman kokonaisuuden. Tästä teemoittelusta on hyviä kokemuksia jo 1,5 vuoden ajalta. Tätä nykyään opiskelijat osaavat suunnistaa suoraan ”Helppihyllylle”, jossa sijaitsee kootusti kaikki tutkimusmenetelmät yhdessä paikassa. Samoin tietojenkäsittelyn teoksia on järjestetty uudelleen aiheenmukaisesti luokan sisällä.

Tulevan lukuvuoden kynnyksellä kesällä tehty muutostyö vaatii paljon neuvomistaja opastusta asiakaspalvelutilanteissa. Kokemukset kerätään ylös ja ensi keväänä istumme alas purkamaan kokeilun tuloksia: missä onnistuttiin, mitä voitaisiin kehittää ja missä mentiin metsään. Pieniä muutoksia ja hiomista on tehty nyt jo lähes päivittäin. Kokeilu ja eri tavalla ajattelu ei ole vaarallista – aina voidaan palata alkupisteeseen tai tehdä jälleen eri tavalla.

 Luovuutta tulee etsiä vaarallisesta ajattelusta
Alf Rehn. Vaaralliset ideat (Talentum, 2011).

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: