Rehtori Pentti Rauhalan lisäksi eläkkeelle on jäämässä Tikkurilan Laurea-kirjaston grand old lady Terttu Skogberg. Laurea-kirjastoa ilman Tepaa on vaikea kuvitella. Se on takuulla ainakin vähemmän tyyni, tahdikas ja tyylikäs. Tyypillistä Terttua on se, että hän on lähteissään muistanut meitä nuorempia kollegoita.
Ensimmäisenä EVAMK-syksynäni 1998 päädyin jossain muun henkilökunnan kehittämistilaisuudessa Lummetiellä samaan kahvipöytään vaatimattoman ja rauhallisen herrasmiehen kanssa, joka sitten Pentiksi paljastui. Karsikkokujalle minut puolestaan varta vasten lähetettiin ihan listan kanssa ottamaan oppia Tertun tekemistä ratkaisuista.
Tertulla on erityinen taito saada toinen tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Tänä lukuvuonnakin, kun kävimme Tikkurilassa tuuraamassa, oli henkilökohtainen perehdytyspaketti odottamassa. Terttu onkin ihan pro perehdyttäjä, sellaisen määrän työssäoppijoita, työharjoittelijoita ja muita hän on kirjastoalalle ohjannut. Myös laatuasiat ovat Tertun vahvaa osaamista, samoin luettelointi.
Terttu on aina huoliteltu ja kädenjälkensä Tikkurilan Laurea-kirjaston tiloissa harkitun hillitty ja harmoninen, kutsuva ja viihtyisä. Erehtymätöntä esteettistä silmää ja hyvää makua hällä piisaa. Tertun nuorekas olemus harhautti hiljan jonkun kysymään, mihin hän on nyt vaihtamassa työpaikkaa. Matkailua ja mummihommia ainakin lienee luvassa sekä toimintaa Laurean senioreissa. Itselläni on mahdollisuus törmätä Terttuun Valtti-Areenassa tai muulla hallilla, jos samaan päivään sattuu sekä taitoluistelua että kiakkoa.
Kiitos ja jatkoja!
Kirsi
ja muut Laurea-kirjastolaiset
Hakuammunnasta täysosumiin 
Onnea Terttu uudelle vaiheelle elämässä!